POWER BI:N HINNOITTELU JA LISENSOINTI MUUTTUVAT

Microsoft avasi sivut, joissa kerrotaan tulevasta uudesta isoille organisaatioille suunnitellusta Power BI Premium -tuotepaketoinnista. Myös ilmaisen version käyttöehtoihin vaikuttavia muutoksia voi havaita jo Power BI:n -tuotehinnastosivulla.

Vaihtoehtoja on nyt siis kolme: Free, Pro ja Premium, joista Pro ja Premium sopivat yrityskäyttöön ja Free henkilökohtaiseen käyttöön.

Uuden hinnoittelun myötä vaihtoehdot selkeytyvät merkittävästi ja muutokset astuvat voimaan 1. kesäkuuta 2017. Premium on luvattu saataville Q2/2017 aikana.

Kokoan tähän oleellisimmat pointit ja tulen kirjoittamaan lähipäivinä myös perusteellisemman kuvauksen uudesta hinnoittelumallista. Vanhasta hinnoittelusta voi lukea tästä jutustani, jos se enää ketään kiinnostaa.

Power BI Premium lyhyesti

Käyttäjäkohtaisen Power BI Pro-lisensoinnin rinnalle tarjotaan isommille organisaatioille Power BI Premium -paketointia.

Uudesta Power BI Premium-tuotteesta kerrotaan mm. seuraavaa:

  • tarjolla on asiakaskohtaisesti varattua serverikapasiteettia (dedicated capacity),
  • Pro-lisenssit tarvitaan vain sisältöä tuottaville ja jakaville käyttäjille,
  • Pro-käyttäjillä on käytössä enemmän kapasiteettia kuin aiemmin,
  • kaikkea Pro-lisensseillä tuotettua sisältöä voi jakaa täysin rajoituksetta ilmaiskäyttäjille (HUOM! Siis vain, kun on hankittu Premium-lisenssi),
  • mahdollisuus julkaista ja jakaa sisältöä joko omassa konesalissa (on-premises Power BI Report Server) tai pilvipalvelun kautta,
  • datan päivitys jopa 48 krt vrk,
  • jne.

Lue Power BI Premiumin tarkempi kuvaus White Paperista ja tutki hintaa Power BI Premium -laskurin avulla. Laskurista voi todeta, että minimikuukausihinta on 4200 € per kk + kehittäjille hankittavat Pro-lisenssit.

Jos olet kiinnostunut hybridi tai on-premises -ratkaisusta, lue myös tämä.

Pro-tunnuksen käyttöehtojen muutos

Maksulliseen Pro-tunnukseen ei ole tulossa muutoksia, joskin Premium-asiakkaiden Pro-käyttäjillä tulee olemaan enemmän kapasiteettia käytettävissään.

Myös Premium-asiakkaiden pitää hankkia Pro-lisenssit kehittäjille ja käyttäjille, joiden on tarpeen tuottaa Power BI -raportteja ja jakaa niitä muille.

Ilmaistunnuksen käyttöehtojen muutos

Power BI Desktop tulee edelleen säilymään kaikille ilmaisena työkaluna, mutta pilvipalvelun ilmaiskäyttöön tulee muutoksia.

Positiivisia muutoksia ilmaiseen Power BI -palveluun:

  • sillä voi käyttää mitä tahansa tietolähteitä,
  • sillä voi ajastaa päivitykset tapahtumaan useammin kuin aiemmin ja ajastuksissa voi käyttää Personal Gateway -palvelua,
  • aiempaa enemmän tallennustilaa (1 GT -> 10 GT).

… mutta ilmainen Power BI -palvelu tulee jatkossa soveltumaan vain henkilökohtaiseen käyttöön, ei enää yrityskäyttöön,  sillä

  • ilmaistunnuksella ei voi jakaa koontinäyttöjä (dashboards) muille käyttäjille,
  • ilmaistunnuksella ei pysty katsomaan jaettua sisältöä, kuten koontinäyttöjä ja niiden taustalla olevia raportteja.

Ilmaisella tunnuksella voi kuitenkin edelleen jakaa sisältöä täysin julkisesti Publish to web -toiminnolla esimerkiksi blogeissa tai muissa julkisissa sivustoissa esitettäväksi.

Mahdollisuus käyttää julkaistua tietojoukkoa Excel-pivottien tietolähteenä tulee myös poistumaan ilmaisilta käyttäjiltä.

Huomaa että vain Power BI Premium -asiakasorganisaatioissa Pro-käyttäjät voivat jakaa tuottamaansa sisältöä ilmaiskäyttäjille.

Olemassa olevat ilmaiskäyttäjät, jotka ovat käyttäneet palvelua vähintään kerran aikavälillä 2.5.2016 – 2.5.2017, saavat yhden vuoden ajaksi ilmaisen Pro-kokeilulisenssin, jos haluavat edelleen jatkaa heille jaettujen sisältöjen käyttöä 1. kesäkuuta jälkeen.

Heille on lähetetty tästä ilmaiskäyttömahdollisuudesta jo sähköposti:

Lue ilmaisen tunnuksen käyttöön liittyvistä muutoksista Power BI Community –sivustolle perustetusta Changes to the free Power BI service -foorumilta.

Miten tästä eteenpäin?

Muutos tarkoittaa sitä, että pienempien (suurinpiirtein alle 500 henkeä) tähän asti ilmaisia tunnuksia kokeilleiden organisaatioiden pitää varautua hankkimaan kaikille sellaisille käyttäjille Pro-tunnukset, joille sisältöä halutaan jakaa.  Vanhat käyttäjät saavat vielä vuoden ilmaisen jatkoajan, mutta uusille käyttäjille tarvitaan maksullinen Pro-lisenssi. Hintahan on tällä hetkellä 8,40 € per käyttäjä per kuukausi, mikä on hyvin edullinen ja houkutteleva hinta kilpaileviin tuotteisiin verrattuna.

Yli 500-600 henkilön organisaatiot hankkivat todennäköisesti Power BI Premium -lisenssin, sillä tulee olemaan edullisempi vaihtoehto kuin erikseen kaikille hankittavat käyttäjäkohtaiset Pro-lisenssit ja tarjoaa lisäksi on-premises -vaihtoehdon, mitä monet isommat organisaatiot tarvitsevat myös, jotta pystyvät jakamaan kaikkea sisältöä.

Lue myös Matt Allingtonin juttu.
Tämä teksti on julkaistu myös HExcelligentissä sekä Onsightin blogissa.

Suomen ainoa Excel MVP (Microsoft Most Valuable Professional). Heidi toimii vanhempana konsulttina ja kouluttajana Onsightissa ja hänen keskeiseen osaamisalueeseen kuuluvat Excel ja Power BI itsepalveluraportointi. Hän on toiminut konsulttina, kouluttajana ja luennoitsijana yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja kirjoittaa myös Excel ja Power BI –aiheista blogia HExcelligent.fi

Tiesitkö, että Sulava ja Onsight yhdistyvät pilvipalveluratkaisujen ykkösosaajaksi? Lue lisää

Digitaalinen jouluevankeliumi

Kirjoittaja on Pekka Sivonen, Tekesin digitalisaatioevankelista, joka rakastaa joulun rauhaa ja kiireetöntä tunnelmaa.

Twitter    LinkedIn


Näinä päivänä kävi käsky, että koko Suomi oli käynnistettävä uudelleen. Koko maan läpi kulki Digitaalisuus, joka ei mennyttä säästä, mutta rakentaa tulevan. Kaikki menivät pohtimaan näitä mahdollisuuksia, kukin omaan organisaatioonsa.

Niin myös Tekes, joka Team Finlandin sukuun kuuluvana Digitaalisuuden ilosanomaa levittäisi, jalkautui kentälle. Meidän siellä ollessa uusien ajatusten synnyttämisen aika tuli, ja laitoimme ne ideaseimeen huolellisesti hautumaan.

”Älkää peljätkö, sillä tämä on teille merkkinä: te löydätte tilat, laitteistot, datakeskukset ja globaalit jakelukanavat tallistamme makaamasta.”

Ja katso, sillä seudulla oli yrityksiä etsimässä majapaikkaa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi suuri ja mahtava, joka puhui heille: ”Älkää peljätkö, sillä tämä on teille merkkinä: te löydätte tilat, laitteistot, datakeskukset ja globaalit jakelukanavat tallistamme makaamasta”. Ja yritykset suunnittelivat, kokeilivat ja pilotoivat uusia innovatiivisia IoT-ratkaisuja 5G-teknologian päälle ja ylistivät tätä mahdollisuutta, joka tarjoaisi heille epäreilun kilpailuedun muuta maailmaa vastaan.

Älykkäässä tehtaassa sensorikuorot lauloivat hoosiannaa ja itseoppivat algoritmit käänsivät keskeytymättömät bittivirrat ihmisen ymmärrettäväksi data-analytiikaksi. He saivat laivat ja autot kulkemaan itsenäisesti sekä vapauttivat hoitajat ja lääkärit rutiinitöistä sairaiden pariin tekoälyn avulla. Maailman innovatiivisimman kansan koululaiset tutustuivat historiaan, kemiaan ja matematiikkaan lisätyllä älykkyydellä täydennetyssä todellisuudessa. Ja katso, he oppivat tehokkaammin kuin aiemmat sukupolvet.

”Suomessa näemme, miten digitaalinen tulevaisuus määritellään”

Ja sijoittajat sanoivat toisilleen: ”Suomessa näemme, miten digitaalinen tulevaisuus määritellään”. He lähtivät kiireesti ja löysivät pienen maan, johon kannatti sijoittaa. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. Ja Suomi nousi.

Toivotan hyvää ja rauhallista joulua ja uutta vuotta itse kullekin säädylle.

TAVOITTEITA JA ONNISTUMISIA

Jouni Puhakka
Jouni Puhakka

Jouni Puhakka on Lindström Invest Oy:n toimitusjohtaja. Jounin intohimona on toiminnan ja tekemisen jatkuva kehittäminen. Hänen mottonsa, ”Huomisesta ei tiedä – tee se tänään”, pitää jatkuvasti vireessä. Luovana hetkenä Puhakka istahtaa pianon ääreen.

LinkedIn


Eilen illalla oli hetki aikaa putsata pöytää. Samalla mietin päättyvän kauden tavoitteita ja onnistumisia. Mieleeni nousi viisi keskenään aivan erilaista asiaa, joilla kaikilla oli kuitenkin monta yhdistävää tekijää.

1. Office 365

Hallituksemme jäsen ja Sulavan toimitusjohtaja, Aki Antman oli matkan varrella vakuuttanut minut O365-maailman eduista. Oli siis tullut meillekin ajankohtaiseksi siirtyä digitaaliseen pilviaikaan.

Office 365 -palvelun käyttöönotto ei pienessä organisaatiossamme sujunut aivan niin kuin olin toivonut. Toki huolehdimme projektista itse, emmekä turvautuneet tässä Sulavan palveluihin. Meillä itsellämme ei myöskään ole tämän alan asiantuntijoita. Ongelmat johtivat siihen, että organisaatio alkoi vastustaa muutosta ja itse olin turhautua. Olin kuitenkin päätökseni tehnyt ja polkuni valinnut.

Alkuvaikeudet on voitettu. Pilvipalvelun käyttö on sujuvaa ja vaivatonta sekä paikasta, ajasta ja koneesta riippumatonta. Tiedon kulku ja tiedon jakaminen organisaation sisällä on helpottunut samalla kun ”mapit ovat paremmassa järjestyksessä”. Olennaista on ollut havaita, että palvelu tehostaa toimintaamme ja organisaatiomme tuottavuutta sekä työntekemisen laatua ja mielekkyyttä.

2. Neljäs perättäinen Joroinen

Neljä kertaa puolikas on kaksinkertainen teräsmies. Siltä minusta ainakin tuntui heinäkuisena lauantai-iltana. Matka itsensä voittajana saunan lauteille ei kuitenkaan ollut helppo.

Uintiosuus meni hyvin ja alle tavoiteajan. Tämän kertoi tärkein digilaitteeni, Polar V800. Pyöräilyn ensimmäinen 30 kilometriä oli vauhdikas, keskivauhti yli tavoitteen. Liekö siitä syystä reidet lyöneet jumiin 33 kilometrin kohdalla. Loppusuoralla alkumatkan yli kolmenkympin keskivauhti muuttui lihaksia raastavaksi 22 km/h loppurutistukseksi. Totesin, etten lähde juoksemaan. Tänä vuonna on keskeytyksen vuosi.

Minusta ei kuitenkaan ollut luovuttajaksi eikä keskeyttäjäksi. Fillari pilttuuseensa, juoksukengät jalkaan ja kohti juoksureittiä. Kannustusjoukoissa olleet pikkupojat huusivat alkumatkassa virne kasvoillaan: ”Enää 21 kilometriä jäljellä!”. Ensimmäiset 4 kilometriä meni hölkäten. Vitosen kohdalla oli tuli irti, reidet irtisanoutuivat niille uskotusta tehtävästä.

Hölkkä vaihtui kävelyyn ja ajatukset keskeyttämiseen, kunnes näin juoksureitin vieressä pahviukon päälle puetun Finisher 2016 -paidan. En ollut tekemässä neljättä puolimatkan triathlon -kisaa saadakseni paitaa, vaan päästäkseni maaliin, mutta tuon paidan näkemisen antaman voiman myötä sain kuin sainkin maalissa oman paitani!

3. Menetetty kauppa?

Joroisten puolimatkan kisan viimeistelyleirille lähdön tunnelmia rikkoi kesäkuun lopussa menetetty kauppa. Kysymys oli noin miljoonasta eurosta, jonka piti lähivuosina virrata yhtiömme kassaan kilpailijamme kassan sijasta.

Kisasta palauduttuani oli mietinnän paikka. Näin edelleen, että asiakkaallemme tarjoamamme ratkaisu oli onnistunut, kilpailukykyinen ja asiakkaan kannalta suorastaan toivottava. Se oli myös meidän tavoitteemme.

Heti elokuun alussa rohkaisin mieleni ja tiedustelin mahdollisuutta avata neuvottelua vielä uudelleen. Kauppa kilpailijan kanssa oli vielä tekemättä. Onnistuin avauksessa, työskentelin tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti pienen tiimimyyntiryhmän kanssa kahden viikon ajan.

Kuusitoista päivää avauksen jälkeen allekirjoitimme sopimuksen.

4. Organisaation kehitysohjelma

Yhtiömme valitsema Kasvun tie -kehitysohjelma tarkoitti paitsi sitä, että organisaation kehittäminen ja kasvattaminen oli tullut tarpeelliseksi, mutta myös mahdolliseksi. Joulun alla, useita kuukausia kestäneen valmistelutyön tuloksena syntyivät ratkaisut ja päätökset. Lähdemme uuteen vuoteen entistä vahvempana ja innokkaampana.

5. Asiakastyytyväisyys

Joulun alla on ollut mahdollisuus tavata asiakkaita tavallista enemmän. Kohtaamisissa on välittynyt ilo ja välittömyys. Nauru. Taustalla täytyy olla jotakin, mahdollisesti asiakastyytyväisyyttä.

Jäin miettimään, mikä näitä asioita yhdistää. Yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin seuraavat:

a) Kaikkien asioiden osalta olen asettanut selkeän tavoitteen. Tavoitetta ei voi saavuttaa, jos niitä ei ole.

b) Olen yhdessä tiimini kanssa määrätietoisesti ja peräänantamattomasti kulkenut kohti asetettuja tavoitteita.

c) Pitkäjänteinen työskentely tuottaa tuloksia.

d) Heikkona hetkenä voima tulee yllättävästä asiasta. Taustalla on kuitenkin heikkonakin hetkenä tiedostettu tavoite.

e) Pettymykset potkivat eteenpäin, onnistumisesta saa voimaa ja uutta energiaa.

f) Saavutetut tulokset ovat lisänneet tuottavuutta ja hyvinvointia sekä jaksamista.

g) Missään asiassa en pärjännyt yksin, vaan tarvitsin ympärilleni tiimin – pienemmän tai suuremman. Tiimin kokonaiskapasiteetti on suurempi kuin yksittäisten jäsentensä summa. Yhdessä tekemisessä on voimaa!

h) Onnistuin kaikissa tavoitteissani!

Toivotan hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa Sinulle ja läheisillesi. Edellä g -kohdassa mainituille lisäksi kiitokset kuluneesta vuodesta. Kanssanne on hienoa työskennellä!

 

 

DIGITAALINEN TRANSFORMAATIO – HAJOITA JA HALLITSE

DIGITAALINEN TRANSFORMAATIO

Marco Halén tutkii digitaalista transformaatiota Aalto-yliopistolla ja tuo IDC:n tutkimuspalveluita Suomeen. Hän valmistelee väitöskirjaa johtamisen ja kokonaisarkkitehtuurin alueelta. Aikaisemmin hän on toiminut mm. OP-Pohjolan, Pohjola Vakuutuksen ja Conventumin tietohallintojohtajana, Nordean edeltäjissä IT- ja liiketoimintarooleissa sekä Tietotehtaalla sovelluskehittäjänä.

LinkedIn        Twitter


Teknologian hyödyntäminen on ollut viimeisen sadan vuoden ajan tuottavuuden parantamisen keskeisin keino. Kyse on voinut olla kokonaan uudesta teknologiasta tai jo tutuksi tulleen teknologian uudenlaisesta hyödyntämisestä. Tuottavuus ja samalla elintaso on näiden toimien seurauksena kasvanut noin 15-kertaiseksi ja työn määrä asukasta kohti on vähentynyt 10 %.

Suurimmat murrokset tuova, kokonaan uusi teknologia on vuosikymmenten varrella saanut monia eri muotoja. Nyt käsillä oleva digitaalisaatio on vain yksi lenkki muutosten ketjussa. Juuri nyt ja paikan päällä koettuna se tuntuu kuitenkin erityisen suurelta muutokselta. Uusiin ilmiöihin liittyy usein hypen lisäksi myös epämääräisyyttä, mutta ei niiden tarkentumista oikein voi jäädä asemalle odottamaan.

Digitalisaation taustalla on neljä teknologista muutosvoimaa: pilvipalvelut (Cloud), data-analytiikka (Big Data) sekä palveluiden liikkeessä tapahtuva (Mobility) ja vuorovaikutuksellinen (Social) käyttötapa. Jo pidempään käynnissä olleen kehityksen vauhdittajaksi ovat nyt ilmaantuneet lisätty todellisuus (AR/VR), tekoäly (AI), esineiden internet (IoT) ja robotiikka. Yhdessä nämä teknologiat ajavat kehitystä eteenpäin ja samalla niiden osuus IT-kuluista noussee lähivuosina jopa 75 prosenttiin.

Digitaalinen transformaatio on teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämistä arvon ja kilpailuedun tuottamiseksi. Asiakkaille tämä ilmenee tyypillisesti parannettuna tai kokonaan uutena tuote- ja palvelutarjoomana. Tässä myllerryksessä saattavat sekä liiketoimintamalli että keskeiset yhteistyökumppanit vaihtua.

IT-organisaatiolle teknologinen muutos tarkoittaa sitä, että nykyratkaisujen pyörittämisen lisäksi pitäisi kehittää nopeasti jotain uutta. Yhä useammin se jokin uusi löytyy ulkopuolisen palveluntuottajan innovoinnin tuloksena ja pilvipalveluna hankittuna.

Palveluiden hankkiminen pienemmissä paloissa onkin jatkossa se tapa, jolla muutostarpeisiin vastataan nopeasti, ja innovatiivisuus on enemmän valmiiden osien yhdistelyä kuin kokonaan uuden kehittämistä. Tämä onnistuu hallitusti vain, jos kokonaisuuden rakenne ja palveluiden liittämisen rajapinnat ovat valmiiksi mietittyjä.

Innovointia ja palveluiden nopeaa kehittämistä on kehotettu ohjaamaan erillään nykyratkaisuista, ettei nykyorganisaation staattisuus tartu uusien ratkaisujen maailmaan. Jos erillisinä hankittuja palveluita ei integroida osaksi nykyratkaisuja, on muutaman vuoden kuluessa edessä kustannusten yllättävä nousu ja muutosten tekemisen hankaluus.

Digitaalisen transformaation vieminen osaksi koko organisaation toimintaa näkyy muutoksina johtamisessa, resurssien käytössä ja toimintamallissa sekä siinä, miten informaatiota hyödynnetään ja asiakaskokemusta kehitetään. Vaikutukset jäävät liian suppeiksi, jos muutokset kapseloidaan erillisen digitiimin tehtäväksi.

Hypen määritelmään kuuluu, että liikkeellelähdöllä ja toimeenpanolla on kiire, vaikka ei ole ihan varma mitä pitäisi tehdä. Mieltä kalvaa pelko siitä, ettei vaan jäädä jälkeen muista. Tämä on totta nytkin.

Pelkkä liikkellelähtö ei nyt riitä, vaan murroksen aikaansaamaan jatkuvaan muutokseen vastaaminen on tuotava osaksi koko organisaation toimintaa. Kokonaisuuden ja eri paikoista tuotettujen palveluiden hallinta on organisaation menestyksen kannalta keskeinen kyvykkyys.


 

Tehdään työtä paremman työelämän puolesta

Riikka Jakovuori on markkinoinnin, myynnin ja liiketoimintakehityksen moniosaaja. Hänellä on vankkaa kokemusta erikokoisista teknologiayrityksistä, isoista globaaleista organisaatioista pieniin ketteriin startuppeihin. Nykyinen työ on yrityskulttuurin muutokseen keskittyvän Apped-startupin markkinoinnin, viestinnän ja myynnin johtaminen.

Riikka on aktiivinen tulevaisuuden työkulttuurin ja modernien johtamiskäytänteiden puolestapuhuja. Hän uskoo organisaatioiden läpinäkyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten osallistamiseen, haastaen perinteiset johtamismallit. Kantavana ajatuksena on jatkuva oppiminen, ketteryys, ja hierarkioiden rikkominen. Riikan intohimona on ihmiset, osaamisen murros, out of the box thinking ja menestyvä liiketoiminta.

LinkedIn          Twitter


Fakta on, että työn luonne on muuttunut merkittävästi ja pysyvästi, paluuta vanhaan ei ole. Nopeasti kehittyvä teknologia, muuttuva markkina ja ketterät startupit synnyttävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia, osittain tai täysin uudella tavalla. Työn uberisaatio kiteyttää tämän muutoksen: onko yritysten tehtävänä enää työllistäminen, mitä tarkoittaa työnantajavastuu muuttuvassa maailmassa ja millainen on tulevaisuuden työpaikka?

Appedilla haluamme olla mukana luomassa tulevaisuuden työkulttuuria ja vauhdittamassa muutosta. Tekemämme tutkimuksen mukaan tulevaisuuden työpaikan luomiseen vaikuttaa viisi trendiä.

1. Uusi sukupolvi, uudet mieltymykset

Huomisen työvoima on entistä kirjavampi. X-sukupolvi, millenniaalit ja pikkuhiljaa Z-sukupolvi valtaavat työpaikat ja odottavat entistä enemmän läpinäkyvyyttä, itsenäisyyttä, rahallista turvaa ja vähemmän kontrollia. Diginatiivit millenniaalit ja Z-sukupolvi haluavat tehdä työtä omien mieltymystensä mukaisesti. Näiden sukupolvien myötä yritysten perinteiset korporaatiorakenteet, prosessit ja kontrollit räjäytetään. On aika antaa ihmisten johtaa omaa urakehitystään omien arvojensa mukaisesti – vapaus täältä tullaan!

2. Autioituvat työpöydät

Rutinoitunut 9-17 työpäivä jää digitaalisten työkalujen jalkoihin. Nykyään töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta: aamuruuhkassa, junassa, kotikonttorilla. Työn liikkuvuus antaa enemmän mahdollisuuksia yksilöille sovittaa yhteen työ ja arki, mutta myös organisaatiot hyötyvät: joustavuus tuo mukanaan tehokkuutta. Siirtyminen etätyöhön vaatii uudentyyppistä johtamista sekä viestinnän ja datajohtamisen uudelleen viritystä. Muutos on täällä jo nyt, se koskee kaikkia yrityksiä tavalla tai toisella. Muutos on lupaus paremmasta tai ainakin erilaisesta työympäristöstä. Mutta kaikki hyvä vie aikansa.

3. Demokratiaa kaikille

Teknologia jalkautuu organisaatioiden perinteiseen prosessiajatteluun ja mahdollistaa tulevaisuuden sukupolvien vaatimaa läpinäkyvyyttä. Sosiaalisen median kieltämisestä on siirrytty sen arvostamiseen työnteossa. Slack korvaa sähköpostin, ja työntekijöiden tyytyväisyys ja tyytymättömyys ovat kaikkien tiedossa uusien työkalujen ansiosta. Tutkimukset osoittavat, että työntekijät haluavat entistä enemmän sananvaltaa mitä heidän ympärillään tapahtuu ja mitä työnkaluja käytetään. Demokratia on täällä jäädäkseen!

4. HR muutoksen veturina

Työn muuttuessa, HR:n rooli korostuu: tukifunktiosta muuntautuu johdon strateginen kumppani. Työntekijöiden uusiutuvat taidot ja uudet työtavat vaativat koulutusta, johdon sparrausta ja muutoksen johtamista ja seuraamista; HR:n asiantuntemusta bisneksestä ja digitaalisista työkaluista muutoksen mahdollistajana osana työntekijän arkea ei sovi enää vähätellä, vaan se on ehdoton edellytys. Sopivien digitaalisten työkalujen myötä oppimisesta ja tarvittavan muutoksen havainnoinnista tulee entistä nopeampaa ja parhaimmillaan yrityksen imagon ja kilpailukyvyn vahvistaja.  Hyvästi vanhakantaiset prosessit ja kontrolli!

5. Oma työväline mukaan

Henkilökohtaiset mobiililaitteet ja pilvi mahdollistavat ihmeet. Niiden salliman joustavuuden ja tehokkuuden myötä niin työntekijät kuin –antajatkin voivat saavuttaa uudenlaisia tuloksia, aitoa sitoutuneisuutta ja motivoituneen työympäristön. Työntekijät käyttävät mieluummin omia työvälineitään työntekoon. Pilviteknologia ja modernit työkalut mahdollistavat joustavan tavan tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumatta; tehokkuus kasvaa, kustannukset pienenevät ja koko toimintatapa modernisoituu.

Trendit muokkaavat maailmaa kiihtyvällä vauhdilla ja digitaalisuus on läsnä kaikessa, mitä teemme. Tulevaisuuden työn tuottavuus syntyy työntekijöiden innostuksen ja hyvinvoinnin myötä. Digitaalisuus, yksilöä arvostava johtaminen ja yksilöiden vastuunotto ovat avain ilon ja menestyksen luomiseen.  Tehdään työtä paremman työelämän puolesta.

Rauhallista joulua ja parempaa työelämää 2017!

 

 

 

 

Miksi itsensä pitäisi tuntea?

Mikael Nederström työskentelee Psyconilla tutkimusjohtajana ja osakkaana. Hän on juuri saanut valmiiksi väitöskirjansa psykologian alalta, joka käsittelee persoonallisuuden arvioimista ja mittaamista.

Motto: jos jotain ei voi mitata, sitä ei ole olemassa.

LinkedIn     Twitter

Itsetuntemus on varsinainen klisee. Kaikki puhuvat siitä, mutta harva osaa perustella, miksi se on tärkeää. Tajusin itse sen kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun viimeistelin väitöskirjaani.

Mikä järki?

Itsetuntemus on juuri sellainen käsite, jota on kuvailtu niin positiivisin termein, että sen kunnollinen tutkimus on unohtunut. Se on käsitteenä päästetty liian helpolla, koska jokainen on olettanut, että se on ilman muuta jotakin tärkeää.

Päätin muutama vuosi sitten, että en usko konsulttien puheita, vaan haluan tutkia asiaa tarkemmin. Samalla ajattelin tehdä tästä teemasta viimeisen artikkelin väitöskirjaani. Data oli jo aikaa sitten ollut kasassa, se piti vain analysoida uudella tavalla.

Tutkimuskohteeksi valikoitui suuri, suomalainen tutkimusorganisaatio, josta saatiin yli 2000 ihmisen otos mukaan. Näiden joukossa oli 181 esimiestä ja 1951 alaista. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka esimiesten itsetuntemus vaikuttaa alaisten työtyytyväisyyteen.

Objektiivista itsetuntemusta

En halunnut lähteä siitä, että ihminen arvioi omaa itsetuntemustaan. Tämä olisi sama kuin se, että paroni von Münchausen nostaa itsensä hiuksistaan ylös suosta. Sen sijaan piti löytää oikeasti objektiivinen kriteeri. Sellainen löytyikin persoonallisuuden mittaamisen kautta.

Itsearviointitesti on tyypillinen tapa mitata persoonallisuutta. Jokainen esimies teki sellaisen itselleen. Mutta sen lisäksi alaiset arvioivat esimiestensä persoonallisuutta ulkoapäin. Tällä tavalla oli helppo laskea, kuinka yhteneväisiä nämä kaksi arviota olivat.

Lopuksi alaiset arvioivat omaa työtyytyväisyyttään henkilöstötutkimuksen avulla. Kun nämä tiedot yhdistettiin siihen, kuinka yhteneväisiä alais-esimiesparien persoonallisuusarvioinnit olivat, syntyi erittäin mielenkiintoinen koeasetelma.

Kyllä sillä on väliä

Analyysi oli suhteellisen monimutkainen, mutta lopputulos hämmentävä. Itsetuntemus – melkein jokaisen persoonallisuudenpiirteen kohdalla – oli parempi työtyytyväisyyden selittäjä kuin esimiehen persoonallisuus itsessään!

Erityisesti silloin, kun itsetuntemus ekstroversion (ulospäinsuuntautuneisuuden) tai empatian kohdalla oli matalaa, oli työtyytyväisyyskin heikkoa. Ja päinvastoin. Nämä piirteet tuntuivat olevan erityisen tärkeitä esimiestyössä.

Myös suunnalla oli väliä. Silloin kuin esimies arvioi itseään eri tavoin kuin kaikki muut, oli myös sillä merkitystä, mihin suuntaan ero syntyi. Toisin sanoen, yli- ja aliarvioijat olivat alaisten näkökulmasta hyvin erilaisia. Yleensä yhteys kulki niin päin, että tietyn piirteen yliarvioinnista oli huomattavasti enemmän haittaa kuin sen aliarvioinnista.

Myös tässä kohtaa ekstroversio ja empatia osoittautuivat tärkeiksi piirteiksi. Esimies, joka aliarvioi näiden määrän itsessään, oli ihan kelvollinen. Sen sijaan näiden kahden piirteen yliarviointi oli myrkkyä työtyytyväisyydelle.

Entä käytäntö?

Tulos oli yllättävänkin yksiselitteinen, mutta ei silti triviaali. Persoonallisuutta sinänsä ei voi muuttaa, mutta ehkä ei tarvitsekaan. Näyttäisi siltä, että erilaisissa palautemekanismeissa on oikeasti järkeä, jos ne onnistuvat itsetuntemuksen lisäämisessä.

Seuraavaksi olisi mielenkiintoista mennä askel pitemmälle ja tutkia, voiko esimiehen itsetuntemusta lisätä myös persoonallisuuden osalta. Ja jos voi, niin parantaako se työtyytyväisyyttä? Ja olisiko panokset syytä kohdistaa nimenomaan tiettyihin piirteisiin, jotka alaiset kokivat erityisen tärkeiksi?

 

Miten menestyä kasvuyrittäjänä

Ari Rahkonen toimii nykyään startup-yrittäjänä sekä erilaisten yhtiöiden hallitusten jäsenenä ja neuvonantajana. Hänellä on laaja kokemus useiden suomalaisten ja kansainvälisten ICT-yritysten johto- ja kehitystehtävistä (mm. Microsoft, IBM ja Fujitsu). Samaan aikaan Ari on toiminut myös ICT-toimialan työnantajajärjestöjen hallituksissa.

Digitalisaation tuntemus ja muutosjohtaminen ovat Arin vahvuuksia. Vuonna 2011 hänet valittiin vuoden TiVi-vaikuttajaksi. 

LinkedIn     Twitter


Päätin juuri energisoivan lounaan kahden innostuneen yrittäjän kanssa. Puhuimme heidän yrityksensä uudesta vaiheesta, kun parin vuoden tuotesuunnitteluprojektin jälkeen yritys on alkanut myydä ja markkinoida uusia tuotteitaan globaalisti.

Konsta ja Mikko perustivat vuonna 2013 EVE -nimisen yrityksen, kun aikanaan innokkaat opiskelijat olivat lopen kyllästyneitä kömpelöihin älylaitteisiin. Heidän iso haaveensa on ollut haastaa globaalit ”goljatit” tuomalla markkinoille laitteita, joista ihmiset pitäisivät – ja vielä edullisemmin kuin isot toimijat pystyvät toimittamaan.

Tapasin ensimmäisen kerran Konstan ja Mikon vuoden 2014 alussa. Erään luentoni jälkeen herrat tulivat luokseni pyytämään kaikenlaista apua, olinhan tuolloin Microsoft Oy:n toimitusjohtaja. En ollut uskoa korviani, kun nuoret miehet kertoivat haaveistaan. Tänään EVE:llä on noin 1000 henkilön suunnittelutiimi somessa, jollaisesta moni yritys voi vain haaveilla, ja tehokas markkinointikoneisto. EVE on muuttanut vanhan tavan suunnitella, valmistaa, myydä ja toimittaa laitteita.

Wikipediassa kasvuyritys määritellään seuraavasti: Kasvuyrityksellä voidaan tarkoittaa mitä tahansa kasvavaa yhtiötä, myös suurehkoa pörssilistattua kasvuyritystä erotukseksi ns. arvoyhtiölle, joka ei kasva merkittävästi.

Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut erilaisten kasvuyritysten hallituksissa sekä neuvonantajana. Olen koettanut perehtyä dynamiikkaan, joka mahdollistaa kasvuyritysten menestyksen. Kuten EVE:n perustajilla, menestyvien kasvuyritysten perustajilla, omistajilla ja johtajilla on iso haave saavuttaa jotain, joka parantaa tai muuttaa merkittävästi olemassa olevaa liiketoimintamallia, palvelua tai tuotteita. Näillä tiimeillä on kyky myös toteuttaa haaveitaan huolimatta monista vastoinkäymisistä.

”Menestyvä kasvuyrittäjä ymmärtää, että yrityksen maine rakentuu asiakas- ja henkilöstökokemusten ympärille.”

Menestyvä kasvuyrittäjä rakentaa ympärillensä nälkäisen johtoryhmän ja tiimin sekä eri tilanteissa toimivan neuvonantajien verkoston, joka haastaa ja sparraa jatkuvasti yrityksen päätöksiä liittyen esim. rahoituksen saamiseen, tuotteiden lanseeraukseen, logistiikan, rakentamiseen jne. Menestyvä kasvuyrittäjä luo vahvan dialogin asiakkaittensa kanssa ja hakee jatkuvasti palautetta toiminnastaan, testaa uusia ideoita ja hakee asiakassuosituksia. Menestyvä kasvuyrittäjä ymmärtää, että yrityksen maine rakentuu asiakas- ja henkilöstökokemusten ympärille.

OECD:n ja Euroopan unionin määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä, ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Menestyvä kasvuyrityksen pitää siis asettaa itselleen ”kohtuuttomat” tavoitteet, sillä harva toimiala tänä päivänä kasvaa yli 20%.

Kasvuyrittäjän menestys tulee tiiminsä menestyksen myötä. Menestyvä kasvuyrittäjä johtaa edestä esimerkillään ja johtaa itseään tinkimättömästi.

Kontekstiherkkyttä liikkeenjohtoon

Esko Kilpi on uuden työn esitaistelija.

Lue lisää: Esko Kilpi Company

Twitter    LinkedIn

 


Liikkeenjohdossa ei yleensä puhuta siitä, mitä tapahtuu, vaan siitä, mitä pitäisi tapahtua. Sille, mitä juuri nyt tapahtuu ei tavallisesti anneta aikaa, koska ihanteena on ollut pitää huomio tavoitteissa ja niitä ohjaavissa visioissa.

Mutta mitä jos juuri ajalla ja paikalla onkin huomattavasti enemmän merkitystä kuin olemme ymmärtäneet? Mitä jos toiminnan tuloksellisuus onkin merkittävällä tavalla kiinni läsnäolosta juuri siinä tilanteessa missä ollaan?

”Mitä jos toiminnalla on aina parasta ennen -päiväys?”

Mitä jos kontekstiherkkyys ja siitä nouseva luova oppiminen ja ketteryys ovatkin liikkeenjohtamisessa huomattavasti tärkeämpiä asioita kuin aika- ja paikkariippumattomat yleistykset menestykseen johtavista syistä ja kausaliteeteista? Mitä jos toiminnalla on aina parasta ennen -päiväys? Mitä jos jälkikäteen tapahtuvalla mittamisella ei voi täysin ymmärtää sitä, mitä tapahtui, puhumattakaan siitä, että toimintaa huomenna voisi tehokkasti ohjata eilistä kuvaavilla mittareilla?

Organisaatioiden toiminta on toisistaan riippuvaisten ihmisten vuorovaikutusta. Vuorovaikutus on aina kontekstisidonnaista. Se tapahtuu aina ajassa ja paikassa, kontekstissa. Tässä vuorovaikutuksessa ihmiset sekä mahdollistavat asioita toisilleen että rajoittavat toisiaan. Samaten kutsumme ihmisiä mukaan, mahdollistamme osallistumisen tai jätämme ihmisiä ulkopuolelle, suljemme pois. Vallankäyttö verkostoissa perustuu juuri näihin muuttujiin: mahdollistamiseen – rajoittamiseen sekä mukaan kutsumiseen – pois sulkemiseen.

Työn henki onkin parhaimmillaan vähän kuin joulun henki. Hetki jolloin kutsutaan mukaan ja ollaan läsnä. Toivottavasti tämä joulun henki jatkuu työssä koko ensi vuoden!

Esko Kilpi

Tekniikka työviihtyvyyden ja laiteriippumattomuuden tukena

Tommi Kujamäki

Tommi KujamäkiIlmarisen tuotantopäällikkö toimii tietotekniikan puolella vastuualueenaan loppukäyttäjäpalvelut eli työasemat, mobiililaiteet, AV-tekniikka sekä tällä alueella tarvittavat ohjelmistolisenssit. Kokemusta löytyy myös IT- palvelutuottajan puolelta, IT-palveluiden ulkoistamissopimusten hoidosta sekä myynnillisistä tehtävistä.

LinkedIn


O365, Office 365 ja nolla kolme kuusi viisi. Muutamia vuosia sitten alkoi tarina, jossa kerrottiin, että palvelut menevät pilveen. Jokainen palvelutoimittaja sekä konsultti toistivat tätä samaa mantraa. Markkinoita tutkivat yritykset sekä ohjelmistovalmistajat Microsoft mukaan lukien suitsuttivat samaa asiaa joka tuutissa.

Pari vuotta sitten meillä alkoi työympäristöuudistus, jonka tarkoitus oli muuttaa toimitilamme  dynaamiseksi ympäristöksi. Tämä tarkoitti meidän tapauksessamme työn tekemistä paikasta riippumatta, mitä tukivat niin työvälineet ja -tilat. Muutos oli huomattava aikaisempaan, sillä aikaisemmin meillä oli nimetyt työpisteet.

Työn tekeminen paikasta riippumattomana tuo uudenlaisia haasteita tekniikalle. Nykyinen Office ja Lync-versiomme oli tulossa elinkaarensa päähän. Jotain piti myös tehdä ympäristön ylläpitokustannusten pienentämiseksi.

Ei auttanut kuin lähteä käymään Keilaniemessä Microsoftilla. Ensimmäisen vierailun jälkeen valkeni, millaisia mahdollisuuksia O365 tarjosi. Vierailuja tuli pari lisää, jotta kaikki asiat saatiin käytyä läpi. Tapaamisten jälkeen oli tiedossa, mitä termit Azure, AAD, ADFS, MFA, Intune ja tuo kaikkien huulilla oleva mystinen kirjainnumeroyhdistelmä O365 tarkoittivat.

Aikaa kului ja toimitilan remontti valmistui. Samalla kypsyi myös mietintä Office-tuotteiden siirtämisestä pilveen päätökseksi. Kohti siis tuota O365:ttä. Ennen varsinaista projektia täytyi löytää osaava kumppani, joka sulavasti pystyisi tekemään varsinaisen yliheiton perinteisestä maailmasta pilveen ja vielä siten, että käyttäjät eivät huomaisi mitään.

Kilpailutuksen jälkeen päädyimme, miten sattuikin, Sulava-nimiseen yritykseen. Eteenpäin mentiin. Tahtotila oli päästä pilveen. Kumppani oli valittu. Puuttui enää meidän puoleltamme projektipäällikkö, jotta päästäisiin liikkeelle. Onneksi toimitilamme työympäristöuudistus oli päätöksessä ja siinä ollut projektipäällikkö käytettävissä. Kaikki palaset loksahtivat paikoilleen, ja O365-projektimme pääsi alkuun.

Vaikkakin projektiin oli valmistauduttu etukäteen, heti alkuvaiheessa kävi selväksi, kuinka monisyisestä kokonaisuudesta oli kyse. Pitkin matkaa loimme uusia ja korjasimme vanhoja prosesseja sekä suoritimme siivoustoimintoja eri järjestelmissä.

Puolisen vuotta kokonaisuudessaan meni kalenteriaikaa koko projektin läpiviennin kanssa. Tosin kahtena keskikesän kuukautena lomakauden ollessa päällä emme tehneet mitään.

”Näin jälkikäteen katsottuna saimme aikaan paljon hyvää ja loimme vakaan pohjan käyttäjiemme palveluiden digitalisoitumiselle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.”

Näin jälkikäteen katsottuna saimme aikaan paljon hyvää ja loimme vakaan pohjan käyttäjiemme palveluiden digitalisoitumiselle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. O365-projektimme ei olisi onnistunut ilman hyvää projektipäällikköämme Anua, jonka suoritus oli huima ja vauhti kiihtyi vaan loppua kohti. Kiitos kuuluu myös kaikille projektissa mukana olleille sulavalaisille, etenkin Artulle ja Artolle. He toimivat pääpukareina tässä kokonaisuudessa.

Nyt kun tämä kokonaisuus on saatu pakettiin, niin vuodenvaihteen jälkeen alkavat rattaat pyörimään täydellä vauhdilla. Kuitenkin ennen sitä on aika henkäistä ja rauhoittua, nauttia joulun rauhasta ja uuden vuoden juhlasta.

Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille!

 

Kaikella on elinkaarensa

harri-karjalainen

Harri Karjalainen toimii Finavian tietohallintojohtajana. Hän on IT:n modernisoija ja digitaalisen agendan vahva edistäjä. Ennen nykyistä tehtävää hän uudisti tietohallintoja Lassila & Tikanojalla sekä Glastonissa

LinkedIn


Maailma on muuttunut, sanotaan. Digitaalinen distruptio ei jätä yhtään kiveä kääntämättä, ja on vain ajan kysymys, milloin se iskee omalle kohdalleen. Loppuun kalutut case-esimerkit Kodakin ja Blockbusterin kuolemasta ovat todiste tästä, kuten myös Nokian kännykkä-saaga. Mutta onko maailma oikeasti muuttunut vai onko kaikki tämä nähty jo ennenkin?

Otetaanpa hieman historiasta perspektiiviä asioihin: autot ja traktorit distruptoivat hyvät hevos-businekset, jääkaappien myötä hävisivät jään markkinat eikä kynttilätehtaitakaan tarvittu entiseen malliin sähkövalon yleistyttyä. Teknologinen kehitys on jo pitkän aikaa vienyt ihmiskuntaa eteenpäin tuhoten siinä sivussa vanhoja, tehottomia tapoja tehdä asioita. Tai siis ihmiset itse ovat hylänneet nuo vanhat tavat kun on keksitty uusi, fiksumpi tapa. Ja tuo uusi tapa on elänyt, kunnes taas jonain päivänä sekin muuttuu vanhaksi tavaksi, uuden fiksumman tavan tullessa tilalle.

”Bittejä on nopeampi muuttaa kuin fyysistä maailmaa. Parhaat organisaatiot ovat ymmärtäneet, että tätä luonnonlakia on turha vastustaa”

Kaikella tuntuu olevan luonnollinen elinkaari, olipa kyse sitten tavoista, tuotteista, yrityksistä tai organisaatioista. Ennen nuo kaaret olivat pitkiä ja muutos hidasta, mutta nyt maailman digitalisoituessa muutosvauhti näyttää kiihtyvän eksponentiaalisesti. Bittejä on nopeampi muuttaa kuin fyysistä maailmaa. Parhaat organisaatiot ovat ymmärtäneet, että tätä luonnonlakia on turha vastustaa. Heidän kulttuurissaan vanhojen tapojen korvaaminen uusilla ja fiksummilla nähdään mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana. Yritykselle tämä tarkoittaa mahdollisuutta hypätä vanhalta, kuolevalta elinkaarelta uudelle, nousevalle sellaiselle. Hyppyyn sisältyy tietysti paljon riskejä, mutta hienoa on ollut huomata, että monet isotkin yritykset maassamme ovat lähteneet tälle tielle; OP ja Posti vaikkapa hyvinä esimerkkeinä.

IT-organisaatiot yritysten sisällä ovat näiden muutosvoimien keskiössä. Hyvin monessa yrityksessä mietitään kuumeisesti, mikä tietohallinnon rooli digitalisaatiossa on nyt, ja mikä sen pitäisi olla jatkossa. Missä kohtaa elinkaarta nykyinen IT:n toimintamalli on menossa, ja milloin on oikea aika lähteä yrittämään hyppyä uudelle kaarelle. Miten se tehdään ja kuka sitä hyppyä johtaa.

Nyt vuoden lähetessä loppuaan on jokaisen hyvä vetää tilinpäätöstä menneestä ja linjata tulevaa: haluammeko olla oman alamme Kodakkeja ja Bockbustereita tekemässä hyvin sitä, mitä aina olemme aina ennenkin tehneet hamaan loppuun saakka. Vai olisiko nyt oikea aika yrittää tunnistaa se uusi elinkaari ja pyrkiä hyppäämään sinne mahdollisimman nopeasti. Kaikella on elinkaarensa, myös CIO:lla.

 

 

Pientä puskuakin välillä tarvitaan

Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja, WEF Young Global leader sekä entinen europarlamentaarikko.

LinkedIn

Twitter


Siirtyessäni europarlamentista Finanssialan lobbariksi vuonna 2009 sain johdettavakseni Suomen mittakaavassa keskisuuren asiantuntijaorganisaation. Finanssialan Keskusliitossa (FK) oli tuolloin hieman vajaat 80 finanssialan rautaista eksperttiä ja heidän työtään tukevaa palveluiden huippuosaajaa. FK oli syntynyt pari vuotta aiemmin osin jo tsaarinvallan aikana perustettujen edunvalvontaorganisaatioiden perilliseksi. Perinteet olivat siis pitkät, mutta yhteinen kulttuuri vasta aluillaan.

”Juuri vaippaiästä selvinneen asiantuntijaorganisaation ohjaksiin tarttuminen oli ja on edelleen unelmatyö”

Juuri vaippaiästä selvinneen asiantuntijaorganisaation ohjaksiin tarttuminen oli ja on edelleen unelmatyö.  On ollut mahtavaa luotsata jo lähtökohtaisesti erinomaista joukkoa vieläkin ehommaksi. Tehokkaammaksi, tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi, mitkä kaikki ovat erityisesti meidän palkkojamme maksavien finanssialan yritysten intressissä.

”Olen vakuuttunut siitä, että kaikkein keskeisin asiantuntijaorganisaation menestyksen tekijä on ihmisten kokemus oman työn merkityksestä”

Nuo ulospäin näkyvät organisaation kehitysloikat eivät kuitenkaan ole mahdollisia ilman satsauksia sisäiseen uudistumiseen. Olen vakuuttunut siitä, että kaikkein keskeisin asiantuntijaorganisaation menestyksen tekijä on ihmisten kokemus oman työn merkityksestä; tunne siitä, että työmme on tärkeää ja meitä arvostetaan. Asiantuntijaorganisaatioon päädytään töihin varmasti monista syistä, mutta uskon, että yksi vahva tekijä on halu jollain alalla tai jossakin spesiaalikysymyksissä olla vertaisten keskuudessa tunnustettu ja osaava asiantuntija, johon luotetaan.

Tuon luottamuksen pitää näkyä myös työpaikan arvoissa ja niistä kumpuavassa kulttuurissa. Pahin virhe, mitä asiantuntijoiden johtaja voi tehdä, on kytätä, nipottaa yksityiskohdista tai ylipäätään liikaa puuttua alaistensa elämään. Asiantuntijat tarvitsevat autonomiaa ja mahdollisuuden itse määritellä työhönsä liittyviä asioita.

”Joskus vaan muutosta ja välttämätöntä uudistumista ei tapahdu ilman pieniä hyväntahtoisia puskuja”

Tasapainon löytäminen ei kuitenkaan aina ole kovin helppoa. Vaikka tiedän hyvin, että myös omien arvojen liiallinen tuputtaminen työpaikan käytännöissä on pahasta, olen siihen välillä sortunut. Joskus vaan muutosta ja välttämätöntä uudistumista ei tapahdu ilman pieniä hyväntahtoisia puskuja. Ehkä tässä tarkoitus pyhittää keinot.

Mitä nämä omat juttuni sitten oikein ovat, joita olen finanssialan edunvalvontaan halunnut tuoda. Keskeisiä asioita on kolme: avoimuus, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus sekä jatkuva uudistuminen

1. Avoimuus: Kaikki toimii organisaatiossa paremmin, kun olennaista työhön liittyvää tietoa ei pantata, asioita valmistellaan yhdessä ja isoihin asioihin kaikki osallistaen ja vaikeistakin teemoista voidaan keskustella. Mitä fiksumpia ihmisiä, sitä paremmin he kyllä osaavat tehdä järkeviä johtopäätöksiä, kun vaan tietoa on tarjolla riittävästi.

2. Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus: Asiantuntijaorganisaatio on sitä parempi, mitä enemmän ihmiset tietävät toistensa kompetenssit, vahvuudet ja osaamisen. Aina löytyy kollega, jonka tiedot ja taidot voivat olla avuksi omissa pöydällä olevissa asioissa. Lisäksi kaikkien asiantuntijoiden on oltava oman organisaationsa käyntikortteja ja osaamisen myyjiä. ”Kehu kollega päivässä” on esimerkiksi sekä koko organisaation kannalta järkevää että luo hyvää ja arvostavaa kulttuuria. Vuorovaikutusta ei voi olla liikaa ja sitä voi varmasti aina parantaa. Tässä kaikki työkalut ja teknologian mahdollisuudet on osattava hyödyntää.

3. Jatkuva uudistuminen: Asiantuntemus vanhenee nopeasti, jollei sitä tietoisesti jatkuvasti ylläpidä. Ja asiantuntijatyöhön liittyvä muu ”metaosaaminen” vanhenee ehkä vieläkin nopeammin. Metaosaamisella tarkoitan esim. sopeutumiskykyä murrokseen, kykyä hylätä vanhat käytänteet, kun aika on ajanut niistä ohi ja uteliaisuutta kaikkea uutta kohtaan. Ilmiöiden pitää antaa tulla läpi organisaation arkeen. Ja on lanseerattava rohkeitakin kokeiluja. Jos menee pieleen, sen ainakin huomaa nopeammin ja osaa jatkossa välttää sudenkuopat kuin jos ei edes uskalla yrittää.

Kaikkiin näihin merkitystä on ollut myös todella arkisilla ratkaisuilla; siirtymisellä vapaampiin työaikakäytäntöihin, sisäisen viestinnän epämuodollisuuden lisäämisellä ja erityisesti toimitilojen modernilla suunnittelulla. Kaikessa olen yrittänyt myös omalla esimerkilläni ohjata työkulttuuria oikeaan suuntaan. Muutosmatka alkaa aina itsestä, niin myös organisaatioiden muutos ylimmän johdon sitoutumisesta.

 

 

Tekoäly ei takaa laatua, mutta auttaa sen varmistamisessa

tommi-kuri

Tommi KuriEilakaislan hallintopäällikön intohimona ovat asioiden kehittäminen ja ratkominen. Hän löytää usein itsensä pohtimasta, miten asioita voisi tehdä paremmin. Vapaa-aikaa sävyttävät perhe, harrastukset ja ystävät.

LinkedIn


Tekoälyä on kehitelty lähes 70 vuotta ja sen on ajateltu tulevaisuudessa tekevän uskomattomia asioita. Me Eilakaislalla olemme peilanneet tätä kehitystä vasten omaa toimintaamme, jota sitäkin on kehitetty jo huikeat 45 vuotta. Henkilöstöalalla keskustellaan esimerkiksi, miten tekoälyä hyödynnetään laadukkaan asiakaspalvelun tukena tai korvaako tekoäly pian jopa koko HR-bisneksen. Joka tapauksessa laatu vaatii toiminnalta jatkuvaa pitkäjänteistä kehittämistä eikä synny yhdessä yössä.

Juuri laadun varmistamisessa erilaiset tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet tuovat mielenkiintoisen lisän osaksi palveluketjua. Laadukkaan palvelemisen avaimena onkin syvemmän asiakasymmärryksen luominen, jotta pystymme paremmin palvelemaan asiakkaitamme. Uusilla älykkäillä työkaluilla kokonaiskuva paranee, palvelu nopeutuu ja intuitio asiakkaan todellisista tarpeista täsmentyy, minkä pohjalta syntyy parempi palvelukokemus.

Palvelukokemus voi myös olla esimerkiksi nopeampaa ja helpompaa saavutettavuutta esimerkiksi chattien avulla, jotka joillakin toimialoilla voivat jo korvata osan ihmisen tuottamasta palvelusta. Eilakaislalla tosin chatin takaa löytyy oikea ihminen varmistaaksemme oikeanlaisen herkkyyden asiakaskohtaamisessa. Myös rekrytoinnin ja työnhakijan näkökulmasta asiat helpottuvat, koska jatkossa yhä useammin voi selvitä vähemmällä näpyttelyllä järjestelmien osatessa poimia henkilön luvalla oikeat tiedot joko esimerkiksi hänen dokumenteistaan tai imaista ne hakijan käyttämistä palveluportaaleista.

Miten sitten näistä massoista löydetään oikeat hakijat? Tässä vaiheessa tarvitaankin konsulttia yhdistämään hakijan ja asiakasyrityksen tarpeet (tiedostetut ja tiedostamattomat). On testattu, että tekoäly voisi jopa tulkata videolta erilaisia asioita, kuten tunnetiloja ja käytöstä. Tänä päivänä käytetään paljon henkilöarviointia ja erilaista testausta päätöksenteon tukena. Nämä kaikki voivat kuitenkin ainoastaan tukea lopullista arviointia, ja esimerkiksi Eilakaislalla halutaan aina tavata henkilö haastattelussa kasvokkain ennen lopullista päätöstä.

45 vuoden aikana kehittynyt laatu on sopiva sekoitus intuitiota ja luovuutta yhdistettynä asiakkaan välittämään vaikutelmaan tehtävänkuvasta ja yrityskulttuurista ja ennen kaikkea tarvittavan osaamisen sovittamista sopivan hakijan kanssa yhteen yrityksen tarpeisiin. Tässä prosessissa hyödynnetään juuri sitä pitkän ajan kokemusta, jossa osaamiseen ja ammattitaitoon perustuva luovuus pääsee merkittävään rooliin.

”Jätetään siis näin joulun alla nämä botit vaikka valitsemaan tunnelmallista joulumusiikkia ja keskitytään ihmisten väliseen kohtaamiseen ihan reaalimaailmassa.”

Vaikka tekoäly ja älykkäät ohjelmat eittämättä parantavat yritysten prosesseja, ja kuhunkin liiketoiminta-alueeseen soveltavasti hyödyntäen varmasti lisäävät tehokkuutta, eivät ne viime kädessä kuitenkaan korvaa todellista kohtaamista ihmisten välillä. Jätetään siis näin joulun alla nämä botit vaikka valitsemaan tunnelmallista joulumusiikkia ja keskitytään ihmisten väliseen kohtaamiseen ihan reaalimaailmassa. Kyllä se tekoäly jatkaa kehittymistään ensi vuonna joulun jälkeenkin!

Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta toivottaen,

Tommi Kuri / Eilakaisla / hallintopäällikkö