Kun koti sijaitsee toisella puolella Suomea kuin työpaikan toimisto

Meillä Sulavalla työ ei ole koskaan ollut paikka. Olemme olleet Sulavan perustamisesta saakka hybridityöskentelyn edelläkävijöitä ja meillä on aina vapaasti saanut valita missä ja milloin kukakin työskentelee. Tärkeintä on, että työt hoituvat ja työntekijällä on hyvä olla. Kuten arvommekin sanovat: ”sinulla on valta, käytä sitä viisaasti”.

Tiedämme, että näin vapaata etätyökäytäntöä ei ole jokaisessa työpaikassa. Ei edes IT-alalla. Pandemia-ajan pakotetun etätyöskentelyn jälkeen on tullut mitä erilaisempia sääntöjä sille, kuinka paljon työntekijät saavat tehdä etätöitä ja monta päivää viikosta pitää olla toimistolla. Meillä näitä sääntöjä ei ole, eikä tule.

Haluamme antaa puheenvuoron niille työntekijöillemme, jotka tekevät pääosin etänä töitä vuodesta toiseen. Miksi he ovat päätyneet tähän ratkaisuun? Miltä työpäivät tuntuvat, kun työkaverit ja asiakkaat ovat Teamsin päässä eivätkä istu viereisessä penkissä toimistolla? Ja tärkeimpänä: miltä vapaus tuntuu, kun työntekijöihin luotetaan 100 %:sti ja annetaan heidän itse päättää missä ja milloin he haluavat työnsä tehdä?

Ensimmäisenä puheenvuoron sai Azure-konsulttimme Arto Kumpulainen, joka kertoi näkemyksiään etätyöskentelystä kiertäen ympäri Eurooppaa matkailuautollaan, lue artikkeli tästä. Työ ei tosiaan ole paikka!

Seuraavaksi päästämme ääneen sovelluskehittäjänä ja kouluttajana työskentelevän Heidi Wikmanin sekä konsulttina ja päivystäjänä työskentelevän Petri Jämsenin, jotka molemmat asuvat eri puolilla Suomea ja lähimmät työkaverit ovat useamman sadan kilometrin päässä. Miten fyysinen etäisyys vaikuttaa arkeen ja miltä työpäivät tuntuvat, kun et voi kasvokkain nähdä työkavereita hetken mielijohteesta?

Kun toimistolle on matkaa satoja kilometrejä

Tarkalleen ottaen Heidillä on Oulusta noin 600 kilometriä ja Petrillä Konnevedeltä noin 320 kilometriä Helsingin toimistolle. Monen tunnin matka siis, jos haluaisi päästä toimistolle moikkaamaan työkavereita!

Heidi on työskennellyt Sulavalla nyt noin kolme vuotta sovelluskehittäjänä ja kouluttujana, keskittyen pääasiassa .NET ja SharePoint -kehitykseen sekä ohjelmoinnin kouluttamiseen. Tällä hetkellä hän on ainoa Oulun vahvistus Sulavalla. Ennen Sulavalle siirtymistä hän työskenteli oppimisympäristöjen parissa Oulussa, mutta koronan myötä keväällä 2020 kaikki IT-alalla työskentelevät siirtyivät rytinällä etätöihin ja näin myös Heidi.

”Olin jo pitkään toivonut tekeväni enemmän etätöitä, vaikkakin toisenlaisessa tilanteessa. Vuodenvaihteessa 2020 Sulavalla pitkään työskennellyt ystäväni kertoi avoimesta sovelluskehittäjän paikasta ja tsemppasi minua hakemaan sitä. Hänen kannustuksestaan laitoin hakemuksen ja pian olinkin haastattelussa Sulavalla! Jo haastattelukierrosten aikana tapaamistani ihmisistä jäi todella hyvä kuva, keskustelut olivat mukavan rentoja ja asioista puhuttiin suoraan ja rehellisesti. Minulle tehtiin tässä vaiheessa hyvin selväksi millainen Sulavan työkulttuuri on, ja varmistettiin, että se on minulle soveltuva. Sulavan tarjoama vapaus välittyi jo tässä vaiheessa, ja ilokseni olinkin pian kirjoittamassa työsopimusta.”

Samoin Petri siirtyi Sulavalle korona-aikana vuonna 2020 ja tällä hetkellä on myöskin Sulavan ainut työntekijä Konnevedellä. Petrin tarina poikkeaa hyvin paljon muista Sulavista ja hän onkin poikkeuksellisesti saanut näkyvyyttä myös laajemmin mediassa. Kun korona iski keväällä 2020 ja kaikki joutuivat etätöihin, sillä hetkellä työttömänä ollut Petri huomasi opettajien avunhuudot Office 365 -aiheisessa Facebook-ryhmässä ja riensi opettajien apuun etäopetuksen työkalujen aiheuttamien haasteiden pariin. Tämä pyyteettömän avun tarjoaminen, Petrin upea asenne ja osaaminen herättivät huomion myös samassa ryhmässä olleella Sulavan toimitusjohtajalla Aki Antmanilla. Tästä lähti käyntiin tapahtumaketju, joka päättyi niin onnellisesti, että Petri sai Sulavalta itselleen työpaikan ja viimeisimpänä käänteenä myös kutsun Presidentinlinnaan viime joulukuussa itsenäisyyspäiväjuhliin. Petrin avun tarjoaminen oli siis huomioitu laajemminkin! Lue Petrin tarinasta tarkemmin täältä ja inspiroidu! Vastaavia tarinoita ei tule joka päivä vastaan 😉

Etätyöarki ja sen monet eri puolet

Etätöissä on paljon hyviä puolia ja sen vuoksi monet Sulavalla haluavatkin tehdä etätöitä, riippumatta siitä missä he asuvat. Sulavan koko historian ajan kaikilla on ollut vapaus valita missä he työskentelevät. Vuosien ajan karttunut pitkä kokemus etätöistä on luonut hyväksi hioutuneet käytännöt tekemiseen, joten esimerkiksi korona-aikana uuden työntekijän perehdytys ja siihen liittyvät käytännöt eivät aiheuttaneet ylimääräisiä kommelluksia. Kaikki aloitukseen liittyvät asiat hoituivat näppärästi etänä ja työkoneetkin toimitettiin suoraan kotiovelle, jotta ensimmäiset asiakasprojektit pääsivät starttaamaan halutusti.

Nyt kun olemme pystyneet palaamaan niin sanotusti normaaliin aikaan ja voimme nähdä myös kasvotusten, niin olemme halunneet palauttaa takaisin entiset hyvät käytännöt yhteisistä livetapaamisista.

”Etätöiden hyvistä puolista huolimatta kaipaan kollegoiden tapaamista kasvotusten ja välillä toivoisin voivani vierailla toimistolla useammin. 600 kilometrin matka tuo kuitenkin omat haasteensa. Onneksi Sulavalla järjestetään kuukausittan kuukausipalaverit, joihin jokainen voi osallistua joko livenä tai etänä. Itselleni ne ovat henkireikä ja pyrin osallistumaan niihin aina livenä. Kuukausipalavereiden virallisen osuuden jälkeen toimistolla on ohjelmassa vapaamuotoista ja rentoa illanviettoa yhdessä. Aina kollegoita tavattuani lähden ihan uudenlaisella innolla uuteen työviikkoon.”, Heidi kertoo.

”Minulle toimistolla käyminen ei ole välttämättömyys. Itseasiassa käyn melko vähän toimistolla, mutta pyrin lisäämään sitä nyt, kun koronastakin ollaan päästy eroon ja pystyy helpommin matkustamaan.”, kertoo puolestaan Petri.

Meillä jokainen saa olla oma itsensä ja toteuttaa juuri itselleen sopivinta työskentelytapaa. Koemme kuitenkin, että suurimmalle osalle integroituminen työporukkaan tapahtuu paremmin, kun viettää fyysisesti aikaa työkavereiden kanssa ja näkee kasvotusten. Sen vuoksi panostammekin erittäin paljon yhteisiin tapaamisiin tasaisin väliajoin, joista yksi on kuukausittaiset yhteiset kuukausipalaverit Helsingin toimistolla.

Yhteisten tapahtumien merkitys työyhteisössä

”Sulavalla tuetaan mielestäni yhteistä ajanviettoa monipuolisesti ja yksi suosikeistani on etätyöviikko ulkomailla, jossa kokoonnumme työkavereiden kanssa yhdessä valittuun kohteeseen tekemään töitä ja viettämään aikaa yhdessä. Viime syksynä suuntasimme Malagaan ja vietimme varsin hauskan viikon huvilassa töitä tehden ja auringosta nauttien. Etätyöviikon ajatuksena on tehdä päivät normaalisti töitä ja illalla tutustua kohteeseen ja viettää aikaa yhdessä. Kävimme syömässä ulkona, vietimme aikaa rennosti omalla uima-altaalla ja innostuimme ajamaan Gibraltarillekin katsomaan apinoita. Parhaiten viikosta jäi mieleen kuitenkin hyvät keskustelut ja kollegoihin tutustuminen – viettämällä kokonainen viikko yhdessä kollegoiden kanssa antaa tilaisuuden keskusteluille, joita ei ehkä tavallisen toimistoarjen ohessa syntyisi.”, Heidi kertoo.

Tämän vuoden etätyöviikot ovat juuri parhaillaan käynnissä ja tällä kertaa kohteena on Kroatia. Olemme vuokranneet sieltä villan yhteensä neljäksi viikoksi ja jokaisella viikolla on kaksitoista Sulavaa mukana. Suomeen palanneet Sulavat ovat jälleen monta kokemusta ja keskustelua rikkaampia!

”Etätyöviikkojen ja kuukausipalaverien lisäksi etätyöläisen arkeen piristystä on tuonut toimistovierailut Kuopiossa, pikkujoulut muun muassa Berliinissä ja toki Helsingin toimistolla järjestettävät koulutukset, joissa olen kouluttajana. Vaikka koulutuksiin on mahdollista osallistua etänä, monet asiakkaat tulevat mielellään paikan päälle Helsinkiin koulutuksiin, mikä ilahduttaa kouluttajaakin.”, Heidi toteaa.

”Vaikka olen oululaisena kaukana kollegoista ja tehnyt etätöitä koko Sulavalla oloni ajan, missään vaiheessa ei ole ollut ulkopuolinen olo. Sulavan vahvan etätyökulttuurin ansiosta väki ei jakaannu toimistoihmisiin ja etätyöläisiin, vaan olemme kaikki tasa-arvoisia ja samalla viivalla.” Heidi kertoo. Myös Petri toteaa, että parasta Sulavalla on työn monipuolisuus, asiakkaat ja työyhteisön lämmin vastaanotto. Aika kun hyppää uuteen projektiin mukaan, on kotoisa tunne.

”Teknisten valmiuksien lisäksi kaikki ovat tottuneet hoitamaan asioita Teamsissa ja osaavilta kollegoilta löytää aina apua kiperiin ongelmiin, ideointiin ja ajatusten pallotteluun. Sulavalla onkin todella mahtavia persoonia töissä ja muutaman vuoden aikana on ollut paljon mielenkiintoisia keskusteluja, niin töihin liittyvistä asioista kuin elämästä muutenkin.”, Heidi jatkaa.

IT-alan etätyökäytönnöt yleisesti ja unelmien toteuttaminen

”Vaikka IT-alalla on yleisesti hyvät tekniset mahdollisuudet tehdä etätöitä, varsinkin ennen koronaa IT-alan yrityksissäkin oli monenlaisia etätyökäytäntöjä. Itsekin olin aikaisemmissa työpaikoissani tottunut tiukempiin etätyösääntöihin. Haaveilin pitkään diginomadi-elämästä ja yritinkin löytää työpaikkaa, jossa voisin tehdä 100% etätöitä ja matkustella, mutta vuosien varrella tuo haave painui unohduksiin. Sulavalla on poikkeuksellisen vapaat etätyökäytännöt ja voin lähteä hetken mielijohteesta Lappiin tai Kreikkaan, eikä lupia tarvitse kysyä. Tässä näkyy Sulavan arvojen vapaus ja vastuu. Päätän itse mistä teen töitä ja toisaalta huolehdin myös itse siitä, että aikataulut ja tekniikka mahdollistavat tehokkaan työnteon.

Koronarajoitusten helpottaessa lähdin hetken mielijohteesta, kesken työviikon, muutaman päivän varoitusajalla Amsterdamiin katsomaan tulppaaneita ja Kölniin tapaamaan ystävääni. Matkalla tein etätöitä Airbnb-asunnosta ja muistin vuosien takaisen unelmani etätöiden ja matkustelun yhdistämisestä. Oli hieno tunne huomata elävänsä sitä unelmaa. Tästä innostuneena lähdin kokeilemaan diginomadi-elämää kuukaudeksi ja reissasin Kuopiosta Kroatian kautta Sarajevoon ja sieltä Amsterdamiin. Etätyöt sujuivat kaikkialla mainiosti ja paikkojen vaihtelu toi piristystä arkeen. Toisaalta matkustelu vei myös veronsa ja matkalla tapahtuneet kommellukset, kuten lentojen peruminen, aiheutti ylimääräistä aikataulusäätöä. Oli hauskaa päästä kokeilemaan käytännössä matkustelevaa etätyöelämää, mutta nyt olen tyytyväinen kotitoimistoon ja satunnaisiin matkoihin.”, Heidi päättää.

Artikkeli kirjoitettu yhdessä Heidi Wikmanin, Petri Jämsenin ja Suvi Mäkelän kanssa.