Tietotyön syväjohtamista

Tietotyön yhteydessä puhutaan paljon kollaboraatiosta. Kollaboraatiolla ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta, mutta se tulkataan mm. tavoitteelliseksi yhteistyöksi. Yhdessä tuotetaan ja käsitellään tietoa, jota edelleen jalostamalla tehdään päätöksiä yhteiselle suunnalle ja nopeudelle.

Vesa Nissisen (puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja) kehittämän Syväjohtamisen teoria puolestaan määrittelee johtamisen tavoitteelliseksi vuorovaikutukseksi. Jokaisella organisaation jäsenellä on motivaationsa ja tavoitteensa. Mitä suurempi on johdon ja työntekijöiden tavoitteiden leikkaus, sen varmemmin ja tehokkaammin kohti yhteistä tavoitetta kuljetaan.

Niinpä ei riitä kliseinen vaade siitä, että tietotyön muutos tarvitsee johdon tuen. Tavoitteellinen yhteistyö suuntineen ja pelisääntöineen on yksiselitteisesti ylimmän johdon vastuulla.

Yksi syväjohtamisen keskeisistä kulmakivistä ja hyvän johtamisen perusta on luottamus.

Syväjohtamisessa sanotaan myös että ”avoimuus lisää luottamusta” ja todetaan, että ”luottamus on johtamisen kulmakivi”. Vastaavasti avoimuus on myös uuden tietotyön keskiössä. Jotta kommunikaatio voisi olla avointa, on halittava organisaation käsittelemä tieto. Moni sisäisen viestinnän hanke alkaa tiedon luokittelulla. On toki välttämätöntä huolehtia siitä, että henkilötiedot suojataan ja salassapito toimii. Organisaation sisällä sen oman tiedon avoimuuden pitäisi kuitenkin olla oletus.

Toisin kuin ennen, enää ei myöskään ole tarpeellista järjestää tietoa kauniisti järjestykseen omiin hallittuihin lokeroihinsa. Monen yrityksen organisaatiomuutosvauhdissa rakenteet vanhenevat auttamattoman nopeasti. Lokerointia paremmin tietotyötä helpottavat oleellisten metatietojen käyttö ja sovitut tunnisteet. Kun tieto on avoimesti löydettävissä, moderni haku on nopea kanava oikeaan tietoon.