Satsaa työntekijöiden hyvinvointiin: Laadukkaat laitteet ja ergonomia edistävät tehokasta työskentelyä

Työntekijällä on kaksi vuotta vanha läppäri, jolla hän tekee töitä. Hänellä on yksi monitori, näppäimistö ja hiiri. Hän tihrustaa pieneltä kannettavan näytöltä tekstiä, vaikka tarvitsisi työnkuvansa puolesta kaksi näyttöä työntekoon.

Eikö tämä vaikeuta työntekoa ja syö tehokkuutta? Kyllä, mutta siitä huolimatta moni on tottunut turhan hitaisiin koneisiin ja epämukaviin työoloihin. Tässä on pari juttua, jotka kannattaa ottaa huomioon työnteon mukavuuteen, ergonomiaan ja tehokkuuteen liittyen.

Varmista riittävä tietokoneen teho

Koitat keskittyä täysillä johonkin tai joku asia pitäisi hoitaa nopeasti, mutta tietokoneen hitaus ja tottelemattomuus saavat vain kulmat ruttuun. Flow katkeaa ja turhauttaa.

Tietokone hidastuu vanhetessaan. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, eikä kolmen vuoden leasing-koneiden tehot välttämättä riitä enää kahden tai jopa puolentoista vuodenkaan päästä. Jopa peruskäytössä koneen tehot laskevat sitä mukaa, kun sovellusten vaatimukset nousee.

Oleellista on se, mitä koneella aiotaan tehdä. Tietyt työtehtävät, joissa käytetään kuvankäsittelyohjelmia tai videonleikkausohjelmia eivät perusjampan peruskoneet riitä. Silloin tarvitaan erillistä näytönohjainta, enemmän muistia tai joissain tilanteissa jopa enemmän tallennustilaa.

Tietokone on tietotyöläisen tärkein työkalu.

Kahden näytön taktiikalla työtila ei lopu kesken

Olet kopioimassa tietoja ikkunasta toiseen. Tekisitkö sen mieluimmin yhdellä näytöllä, johon olet änkenyt molemmat ikkunat vai kahdella vierekkäisellä näytöllä? Totta kai haluat nähdä, mitä teet.

Näyttöjen määrällä ja laadulla on suuri merkitys työn sujuvuuteen. Niin työpaikalla, kuin kotonakin pitäisi olla työpisteellä kaksi näyttöä. Se helpottaa huomattavasti elämää, kun saa katsottua samalla jotain ohjetta ja tekee ratkaisua. Myös Ultrawide-näyttö ajaa saman asian kuin kaksi näyttöä.

Nykyään näyttöjen kannattaisi olla joko 1440p tai 4k. Tämä siksi, koska näytöille mahtuu enemmän tavaraa ja niitä on helpompi katsoa niiden tiheän pikselimäärän vuoksi.

Virkistystaajuus näytöissä mitataan Hertseissä. Esim. 60-hertsinen näyttö päivittää kuvan 60 kertaa sekunnissa. Myös työpaikoilla tulisi hyödyntää suurempia Hertz-määriä näytöissä. Perusnäytössä on 60Hz virkistystaajuus, mutta ideaali olisi 120Hz tai suurempi. Mitä isompi virkistystaajuus, sitä mukavampaa ja sulavampaa työnteko on.

Tuoli ei ole ainut ergonomiaan vaikuttava tekijä

Olet kirjoittanut näppäimistölläsi miljoona sanaa ja painanut tuhansia uusia välilehtiä auki hiirelläsi. Istunut tuolillasi 10 000 tuntia. Sinulla on 35-vuotiaana 80-vuotiaan selkä, sekä kipeät ranteet.

Näppäimistön ja hiiren tulisi olla ergonomiset. Tästä on aika paljon jo puhuttu, koska onhan aihe tärkeä. Kukaan ei varmaan halua vahingoittaa käsiään ja ranteitaan tehdessään toimistotöitä.

Pöytä, jonka voi nostaa seisoma-asentoon on myös hyvä lisäys konttorille ja kotitoimistoon. Tällainen pöytä voi vähentää hartia- ja selkäkipuja, joita syntyy toimistotöissä.

Mukavat kuulokkeet ovat tärkeät pitkiä kokouksia varten, jotta ei tule turhia päänsärkyjä ja korvakipuja.

Miten laitteiden hankintaa voisi lähestyä käytännössä?

Työntekijän hyvinvointi on tärkeää ja laitteiden ostajien pitää ottaa kaikki yksilöt huomioon. Uutta tietokonetta ostaessa kannattaa miettiä, mitä juuri kyseinen työntekijä tarvitsee tietokoneelta. Voit vaikka kysyä, mitä hän haluaa oheislaitteiksi ja mitkä hänen yksilölliset tarpeensa ovat. Jos annat uuden työntekijän vaikuttaa siihen, mitkä laitteet hän saa, hänelle tulee varmasti heti tervetullut olo.

Laadukkaat laitteet tekevät laadukasta jälkeä. Älä aseta kattoa työntekijän tehokkuudelle, vaan anna mahdollisuus sujuvaan työskentelyyn.

Nämä asiat saavat työntekijän tuntemaan itsensä juuri niin tärkeäksi, kun hän oikeasti on.

• Laitehallinta