Aiheuttaako tiedon jakaminen tuskaa?

Valitsetko tiedon vai ihmiset?

Osallistuin muutama viikko seminaarin, jossa puhuja heitti yleisölleen aika haastavan kysymyksen: ”Jos sinulla olisi käytettävänä vain toinen vaihtoehto, valitsisitko tiedon vai ihmiset”? Äänestysvaiheessa tuossa satapäisessä yleisössä ei monikaan käsi noussut ylös ja uskon, että kysymykseen vastaaminen ei ollut monellekaan itsestäänselvyys. Puhujan mielestä ainut oikea vastaus oli ihmiset. Vastuksensa hän perusteli sillä, että tieto on ihmisillä ja he pystyvät kaiken tuon tiedon hyvinkin nopeasti tuottamaan uudelleen.

Koska toistaiseksi vain tiedon voit tallentaa pysyvästi ja suurimman osan tiedosta tuottaa vielä ihminen, tätä kysymystä kannattaakin jokaisen pohtia vakavasti. Kun joudut luopumaan ihmisestä tiedätkö millaisen tietomäärän yritykselle tärkeää tietoa hän vie mukanaan? Onko työpaikkasi exit-prosessissa varmistettu tuon lähtevän ihmisen kaikkien vuosien aikana tuottaman ja tallentaman tiedon saatavuus jatkossakin?

Tämän päivän moderneilla työvälineillä ja hyvin suunnitelluilla tietotyön toimintamallilla työnantajan on helppo toteuttaa hiljaisen tiedon keräys ja näin samalla varmistaa tietovarastojen jatkuvuus. Esimerkiksi uuden SharePoint 2013 kollaboraatio-ominaisuudet suorastaan koukuttavat jakamaan ja tuottamaan tietoa yrityksen uutis- ja tietovirtaan.

 

Mitä sitten on kollaboraatio?

Tänä syksynä lähes jokaisessa IT seminaarissa, tai webinaarissa yhtenä aiheina on ollut kollaboraatio, tiimityöskentely tai sosiaalinen business. Hienoa että asia puhuttaa ja voihan olla, että meistä suomalaisista on vihdoin tulossa sosiaalisia ainakin teknologiaa valittaessa. On tiedostettu, että yhdessä tekeminen ja tiedon avoin jakaminen tehostaa tietotyötä sekä auttaa sisäistä viestintää. Tästä löytyy jo useita hyviä käytännönkin esimerkkejä.

Kollaboraatio on käsitteenä erittäin laaja ja sen toteuttamistavat poikkeavat myös paljon, riippuen toimialasta sekä yrityksen strategiasta. Jollekin yritykselle kollaboraatio tarkoittaa yhteisen toimialueosoitteen käyttöönottoa, toiselle se taas merkitsee yhteistä idea- ja innovaatiotyökalua, jolla etsitään uusia tuotteita tai kehitetään omaa toimintaa.

Aika moni yritys miettii myös tällä hetkellä miten intranetista tehdään sosiaalinen. Tekniikka ja loistavat työvälineet ovat olemassa ja hyvinkin nopeasti käyttöönotettavissa. Tärkeintä onkin luoda strategia ja yhteiset pelisäännöt kollaboraation toteuttamiseen: minne dokumentteja tallennetaan, missä tietoja jaetaan ja saavatko yrityksen työntekijät kaikki työssään tarvitseman tiedon hakutuloksiinsa järkevästi luokiteltuna?

 

Kollaboraatio-oppi tulisi sisältyä peruskoulun opetussuunnitelmaan

Peruskoulun opetussuunnitelmaan on jo kymmeniä vuosia kuulunut heti ensimmäiseltä luokalta alkaen oppilaan itsearviointi. Opetussuunnitelman perusteisiin on siitä kirjattu näin:

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi­taitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Entä jos yhteisöllisyyttä ja tiedonjakamistakin opetettaisiin samalla periaatteella ja niitä arvioitaisiin myös todistuksissa. Käytöksen tilalle voitaisiin vaihtaa suvaitsevaisuus ja huolellisuuden ja tarkkaavaisuuden tilalle tiimityöskentely- ja tiedonjakamistaidot. Kun jo nyt itsearviointien tuloksena saadaan tieto jokaisen oppilaan taidoista, tuo tieto voitaisiin avoimesti jakaa luokan kesken. Näin syntyisi myös vahvempi osallisuuden tunne, koska jokainen lapsi varmasti osaa jonkun asian hyvin.

Matematiikkaa hyvin taitavat voisivat toimia tunneilla apuopettajina ja ilmaveivit hyvin hallitsevat näyttäisivät kikkoja liikuntatunneilla.  Jokainen saisi julkisesti olla tärkeä ja näyttää parasta osaamistaan. Ja onhan myös tutkimuksissa todistettu, että toisia opettamalla oppii kaikkien parhaiten.

Viikossa yksi tunti käytettäisiin luokan tiedonjakamistaulun päivittämiseen ja opettajan tehtäväksi jäisi huolehtia ja arvioida tiedonjakamistaitojen kehittymistä.  Näin toisilta oppiminen ja tiedon jakamisen taito kehittyisi jo varhaisessa vaiheessa ja olisi myös luonnollinen tapa toimia työyhteisössä.

Tähän loppuun vielä yksi mietittävä kysymys: Kuinka monta dokumenttia olet tehnyt viimeisen viikon aikana vain itseäsi varten? Minä tein vain yhden, se oli uuden keittiöni suunnitelma, jonka myös lopulta taisin jakaa naapurini kanssa.