Olemmeko valmiita todellisiin tekoälyinnovaatioihin?

Kaikki organisaatiot voivat hyötyä tekoälytyökaluista, mutta monet unohtavat suunnittelun alussa kysyä tärkeät kysymykset: ”miksi” ja ”miten”. Tämä artikkeli on viides osa kahdeksan blogikirjoituksen sarjassa, joka käsittelee tekoälyteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

Blogi on kirjoitettu haastattelun perusteella. Haastatteluissa olivat mukana Aki Antman, Sulavan toimitusjohtaja ja perustaja, The Digital Neighborhoodin tekoäly- & Copilot -palveluiden johtaja, Peter Charquero Kestenholz, Projectumin perustaja, innovaatio- ja tekoälyjohtaja sekä Erik David Johnson, Delegaten tekoälyjohtaja.   

Vain harvoilla on strateginen lähestymistapa tekoälyyn

Jokainen organisaatio voi hyötyä tekoälystä – olipa kyseessä sitten yksityinen tai julkinen, suuri tai pieni organisaatio. Karkeasti sanottuna organisaatio voi tehdä parempaa tulosta tekemällä työntekijöistä tuottavampia tai leikkaamalla kustannuksia.

Tekoälyn avulla voidaan saavuttaa molemmat. Siksi on jopa vastuutonta, jos organisaation hallitus tai toimitusjohtaja ei tutki vakavasti uusia mahdollisuuksia, joita tekoäly tarjoaa. Useimmiten organisaatiot eivät koe etukäteen valmistautuneensa tekoälyn tuloon hyvin ja epäröivät siksi aloittaa tekoälymatkaansa.

Miksi ja miten lähteä liikkeelle tekoälyn kanssa?

Kun lähdet liikkeelle tekoälyn kanssa, kysy ensin itseltäsi, miksi ja missä generatiivinen tekoäly voisi auttaa organisaatiotasi. Onko sen tarkoitus tehostaa toimintaa? Leikata kustannuksia? Parantaa laatua? Vai keksiä jotain ihan uutta? Tekoälyn käyttöönoton tavoitteen tulisi olla selkeä ja tietoinen.

Tanskan teollisuus- ja työnantajajärjestön tekemän tutkimuksen mukaan noin 50 prosenttia pohjoismaisista organisaatioista käyttää tekoälyä ainakin yhteen toimintoon. Kuitenkin vain 15 prosentilla heistä on strategia tekoälyn hyödyntämiseksi. Tästä syystä he käyttävät tekoälyä hallitsemattomasti ja epästrategisesti.

Monille organisaatioille tekoäly on ainoa ratkaisu kasvavaan työvoimapulaan. Tämä korostuu voimakkaimmin etenkin terveydenhoitoalalla. Alalla uudet tekoälytyökalut voivat helpottaa hallintoa, hoitaa rutiinitehtäviä ja vapauttaa aikaa ihmisten vuorovaikutukseen, tutkimukseen ja monimutkaisiin toimintoihin, kuten leikkauksiin. Eli käytännössä korjata juuri niitä syitä, joiden takia osa työntekijöistä on vaihtanut alaa.

Kun olet vastannut kysymykseen ”miksi”, on aika tarkastella kysymystä ”miten”. Ensinnäkin sinun on investoitava sekä aikaa että rahaa. Pienet organisaatiot voivat tehdä ihmeitä pienillä investoinneilla. Keskisuurilla organisaatioilla on suuri etu, koska ne voivat helposti siirtyä kohti erilaisia trendejä, kuten uusia teknologioita, kuin suuremmat kilpailijat.

Monesti suuremmilla organisaatioilla on hankalampi lähteä suunnittelemaan tekoälyn käyttöönottoa, sillä he pyrkivät löytämään lopullisen ratkaisun heti alussa, ennen ensimmäistäkään askelta. Jokainen virhe voi nimittäin olla kallis ja vaikea. Pienemmät toimijat, joilla on dynaamisempi lähestymistapa, ovat ehdottomasti ketterämpiä ottamaan uusia asioita haltuun.

Mikä on paras strategia?

Usein paras strategia, erityisesti suuremmille organisaatioille, on valita yksi osa-alue tai toiminto, jonka kanssa ottaa tekoäly käyttöön. Alussa kannattaa miettiä mistä saa parhaan tuoton investoinnille ja hyödyntää sitä. Tietenkin myös kokonaiskuva on tärkeässä roolissa.

Usein päätös POC:n (Proof of Concept) tai MVP:n (Minimum Viable Product) tekemisestä tehdään C-tasolla seuraavaan kvartaalin budjettia silmällä pitäen. Ensimmäisen käyttötarkoituksen pitäisi olla sellainen, johon jokainen työntekijä voi samaistua ja saada tunteen ”Vau, meidän on itseasiassa järkevää käyttää generatiivista tekoälyä!”. Tällä lähestymistavalla voitte saada organisaation henkilöstön tukemaan muutosta, muuttaa työkulttuuria rakentavasti ja luoda merkityksellisiä tekoälyinnovaatioita.

”Jokainen tapaamani organisaatio sanoo: ”Olemme vanhanaikaisin organisaatio, jonka kanssa olet koskaan työskennellyt. Muutos tulee ottamaan meillä aikaa.”. Mutta silti en ole vielä tavannut yhtään organisaatiota, joka ei olisi valmis tekoälyyn. Tietysti pitää olla valmis investoimaan siihen, mutta sen ei tarvitse olla suuri investointi.”

Aki Antman, Sulavan toimitusjohtaja ja perustaja, The Digital Neighborhoodin tekoäly- & Copilot -palveluiden johtaja

“Lyön vetoa, että 5–6 vuoden kuluttua tuntuu hitaalta kirjoittaa näppäimistöllä eikä siinä ole mitään järkeä. Sinä tulet vain puhumaan ja tekoäly hoitaa loput puolestasi. Tämä tulee avaamaan ovia esimerkiksi vammaisille, emmekä enää koe lukihäiriötä esteenä tietotyöntekijäksi tulemiselle.”

Peter Charquero Kestenholz, Projectumin perustaja, innovaatio- ja tekoälyjohtaja

Blogi on kirjoitettu haastattelun perusteella. Haastatteluissa olivat mukana Aki Antman, Sulavan toimitusjohtaja ja perustaja, The Digital Neighborhoodin tekoäly- & Copilot -palveluiden johtaja, Peter Charquero Kestenholz, Projectumin perustaja, innovaatio- ja tekoälyjohtaja sekä Erik David Johnson, Delegaten tekoälyjohtaja.

Alkuperäisen, englanninkielisen blogin voit lukea sisaryrityksemme Delegaten sivuilta: Navigating AI innovation: Are we ready for real AI innovation?

Tutustu blogisarjan muihin osiin

• Pohdinnassa tekoälyn eettisyys – Mitä se tarkoittaa ja miten luottamusta tekoälyyn voidaan rakentaa?
• Tekoälyn ennakkoasenteet – Kuinka tiedostaa ne ja rajoittaa niitä?
• EU:n tekoälysäädös AI Act – Tasapainottelua innovaation ja etiikan välillä
• Tekoälyn epätasa-arvon ehkäisy: Voimmeko välttää A- ja B-tiimien syntymisen?