Miten investoinnit ja resurssien käyttö kytketään strategisiin tavoitteisiin?

Strategia ja sen jalkauttaminen ovat ikiaikaisia asioita, joihin löytyy loputtomasti teorioita ja käytännön ratkaisuita. Muuttunut maailma, niin teknologian kehityksen kuin turbulenttien aikojen myötä on tuonut siihen aivan uudenlaisia haasteita. Strategian täytyy olla ennennäkemättömän kirkas, läpinäkyvä ja mitattava, jotta nykypäivän yritys pystyy reagoimaan nopeisiin ennakoimattomiin muutoksiin ja myös viemään sen halutulla tavalla käytäntöön – niin investointien kuin resurssien käytön osalta.

Strateginen johtaminen on haastava laji. Turhan usein tulee vastaan tilanteita, joissa strategiset tavoitteet eivät ole läpinäkyviä ja tämä rapauttaa koko organisaation motivaatiota ja käytännön työtä. Voi myös olla, että business governance ei ole riittävällä tasolla, jonka myötä arvontuoton ja vaikkapa riskien hallinnan mittaristo ei ole tarpeeksi selkeä tai sitä ei ole olemassakaan.

Nämä haasteet voivat johtaa tilanteeseen, jossa yrityksessä ei pystytä faktisesti kertomaan meneekö investointien ja käynnissä olevien hankkeiden osalta hyvin vai huonosti ja pitäisikö jotain muuttaa. Heikon strategisen johtamisen vuoksi yrityksissä tehdään todella paljon (joidenkin tutkimusten mukaan jopa 70 %) investointeja, joilla ei ole aitoa strategista arvoa. Projektit voivat siis onnistua paperilla, mutta heikon strategialinkin vuoksi ne eivät lopulta tuota lisäarvoa lainkaan.

Oikeat välineet ja käytännöt johdon tukena

Viime vuosien erikoiset maailman tapahtumat sotineen ja pandemioineen on herättänyt monien yritysten johdot pohtimaan johtamisen välineistöään. Useille on tullut nopea ja yllättäväkin tarve muuttaa strategiaa, vähentää kuluja, ohjata henkilöstöä tekemään uusia asioita ja muuttaa investointien painopistettä tukemaan uutta tilannetta.

Nopeat strategiset muutokset on helppo viestittää organisaatiolle toimitusjohtajan kirjeessä, mutta mitä tapahtuu välittömästi sen jälkeen? Miten käynnissä olevat projektit ja niiden budjetit arvotetaan ja allokoidaan nopeasti uudelleen, mitä vaikutuksia uudella strategialla on lähiaikojen investointeihin ja miten koko henkilöstö saadaan pikaisesti hengittämään uutta strategiaa?

Ratkaisu on lopulta yksinkertainen, vaikka toki jonkinlaisia eroja yritysten ja toimialojen välillä on. Strategiajohtamisen sekä portfolio- ja projektijohtamisen periaatteet ovat nimittäin varsin samankaltaisia toimialasta toiseen. Ketterän hallinnan kannalta ratkaiseva asia eli työvälineiden tehokas hyödyntäminen on parhaiden käytäntöjen avulla nopeasti optimoitavissa.

Välineiden ohella avainasioihin kuuluu luonnollisesti se, että organisaatiolle määritellään yhteinen käytäntö johtamiselle ja päätetään, miten välineitä hyödynnetään. Tiedossa pitää olla muun muassa mitkä ovat olennaisia strategia-portfolion alueita ja miten investoinnit kytketään niitä tukemaan. Alueita voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan kasvu, laajeneminen uusille markkinoille, tuoteinnovaatiot ja niiden jalostaminen tuotteiksi, palveluiksi ja projekteiksi, tai vaikkapa kokonaan uusi tarjooma.

Monesti väitetään, että liian tiukka ”governance” tappaa innovaatiot, mutta johtamisen näkökulmasta tilanne saattaa olla päinvastainen. Mikäli idean jalostuminen investoinniksi tai uudeksi palveluksi on mietitty tarkkaan voi johdolla olla helpompi tehtävä kannustaa koko organisaatio toiminnan taakse. Tällaisessa tilanteessa ideat voidaan kytkeä aikaisessa vaiheessa projektien tavoitteisiin ja voidaan vaikkapa palkita idean rikastamiseen matkan varrella osallistuneita.

Katse mittaristoon!

Strategista johtamista voisi periaatteessa verrata lentokoneen ohjaamiseen. Automaattiohjaus hoitaa pitkälti pitkien välimatkojen perustoiminnan, mutta mittaristojen täytyy olla täydellisessä kunnossa, jotta pilotti voi tarvittaessa tehdä nopeita muutoksia. Analogia pätee organisaatioiden johdon toimintaan hyvin: kun kohde ja reitti (strategia) on kaikilla selvillä, tarvitaan vain hyvät mittaristot ja toimintatavat esimerkiksi markkina- tai maailmantilanteiden muutoksiin reagoimiseen. Jos mittarit näyttävät johtoryhmässä keltaista tai punaista, täytyy olla hyvässä reagointivalmiudessa – muuten matka voi päättyä odottamattomasti.  

Sulavan ja yhteistyökumppaneidemme avulla erilaisten organisaatioiden johto pääsee luomaan ylätasolle aidon ja toimivan mittariston, jolla strategiaa ja investointeja voidaan mitata toimivasti ja muutoksiin pystytään reagoimaan tehokkaalla tavalla ja vaadittavalla nopeudella. Lähtökohtaisena ajatuksena on, että avullamme johtoryhmä pystyy johtamaan isoja kokonaisuuksia yhdellä selkeällä dashboardilla. 

Tuliko tekoäly jäädäkseen?

Johtamisen lainalaisuuksiin on tullut täysin uusia ulottuvuuksia, kun tekoäly on vallannut alaa myrskyn lailla. Toki taustalla ollut teknologia on ollut jo pitkään olemassa, mutta loikka sen valmiuksien hyödyntämiseen arjessa on silti huima. Oikeiden kysymysten kysyminen ja tiedon jäsentely johtamisen kannalta oikeaan muotoon tuottaa nyt aidosti lisäarvoa ja enää ei tarvitse erikseen uutisoida innovatiivisista kokeiluista, joissa pörssiyhtiö on nimennyt tekoälyn yhdeksi johtoryhmän jäsenekseen.

Tekoälystä on tullut ”apuäly”, jonka hyödyntäminen päivittäisessä päätöksenteossa tai uuden sisällön tuotannossa on nyt kiistatonta. Tekoälyn kapasiteetti ja positiivisella tavalla tunteeton faktapohjaisuus on tuonut sen humaanin päätöksenteon rinnalle lähes valon nopeudella.

Olemme keskustelleet aiheesta eri johtoryhmien kanssa ja yhdessä olemme todenneet, että portfoliojohtamisen ja päätöksenteon yksi mittari pitäisi riskien, talouden yms. asioiden lisäksi aina olla myös ”mutu-tuntuma”. Täytyyhän kokeneella johtoryhmällä olla myös näkemys tai ”mutu” siitä, onko esillä oleva investointi järkevä vai ei myös inhimilliseen omaan kokemukseen pohjautuen. On sitten jokaisen yrityksen päätettävissä, miten iso painoarvo tällä kriteerillä on ja miten se sovitetaan yhteen ”apuälyn” tarjoaman tiedon kanssa.

Sulava auttaa johtoa strategisessa johtamisessa

Viime vuoden lopulla perustimme Sulavalle uuden ”Business Solutions” -liiketoimintayksikön. Nojaamme tässäkin liiketoiminnassa vahvasti Microsoft-ratkaisuihin, markkinoiden ylivoimaisesti parhaisiin tuotteisiin eli Dynamics 365 -sovelluksiin sekä Sulavan ja sisaryritystemme ylivoimaiseen kokonaisvaltaiseen osaamiseen Microsoft-teknologioissa ja työn modernisoinnissa.  

Liiketoimintaratkaisujen yksikkö täydentää ja hyödyntää Sulavan johtavaa Microsoft-konsultointia. Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme koko Microsoft-platformia tukevia asiantuntijapalveluita, jatkuvat palvelut sekä koulutusta.  

Tarjoamamme portfolio- ja projektijohtamisen ratkaisut perustuvat The Digital Neighborhood -tytäryhtiömme Projectumin innovatiiviseen kokonaisuuteen, jonka avulla strategialähtöinen projektityöskentely on helppoa ja ennennäkemättömän kevyt toteuttaa. Ratkaisut ovat myös helposti skaalattavissa kasvaviin tarpeisiin, sillä ne perustuvat Microsoftin Power Platform -alustaan sekä joidenkin moduulien osalta myös Microsoftin Azure-palveluihin.

Teksti: Juhani Lassila ja Olli Lipsanen

Ollaan yhteyksissä!

Haluatko varata yrityksellesi mahdollisuuksien työpajan? Työpajan tavoitteena on selvittää Microsoft Power Platform -ympäristöön tuotetun ratkaisun (Power PPM) ja sen käytettävyyden soveltuvuus strategisten hankkeiden / tavoitteiden seurannassa sekä organisaation valmiudet käyttöönottaa ratkaisu. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!

Lue Sulavan toimitusjohtaja Aki Antmanin blogikirjoitus päivittäisen työn helpottamisesta AI:n avulla!

Tutustu asiantuntijoihimme!

Tutustu Sulavan liiketoimintaratkaisujen yksikön tekijöihin! Lue yksikön vetäjän Olli Lipsasen ja asiantuntijamme Tommi Lehmuston esittelyt tästä linkistä. Asiantuntijamme Maria Fonsellin esittelyn löydät tästä linkistä ja talousosaajamme Stanislav Chakhovichin esittelyn tästä linkistä.

• Liiketoiminnan kehittäminen
• Liiketoimintaprosessit
• Liiketoimintaratkaisut
• Liiketoimintasovellukset
• Projektien ja työn hallinta