Viikko Sulavalla on vierähtänyt, mites meni noi niiku omasta mielestä?

Mitäpä tuohon voisi vastata, kuin että hyvin. Tai oikeastaan erinomaisesti. Ensimmäinen päivä alkoi koko talon yhteisellä aamupalalla, jossa ensimmäisen kerran pääsi tutustumaan tuleviin kollegoihin. Kymmeniä ihmisiä, kymmeniä kättelyitä, mutta ennen kaikkea kymmeniä oikeita kohtaamisia.

Työkalut odottivat valmiina koulutusluokassa, jossa ohjatusti saimme ottaa laitteet käyttöön.

”Kysymyksiä? Olen tässä vastaamassa teille niihin siihen asti, kunnes saatte laitteet kuntoon. Älkää suotta kiirehtikö”.

Vau. Ei minulla tuohon mitään muuta sanottavaa ole. Vau!

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki. Tiistaista perjantaihin uutta asiaa tyylillä, joka oli kaikkea muuta kuin perinteistä New Hire -koulutusta. Lounaita uusien kollegojen kanssa, keskustelua Sulavasta, Sulavan tavasta toimia ja kertomuksia asiakkaista. Kuin hopealautaselta tarjoiltuna.

Ensimmäisestä päivästä asti olen tuntenut kuuluvani johonkin. En vain koe olevani osa Sulavaa, vaan osa tätä henkilöstä, joka on valmis ottamaan jokaisen uuden vastaan avoimesti ja aidosti.

”No man is an Iland, intire of itselfe; every man is a peece of the Continent, a part of the maine; —”

John Donne, 1624, Devotions Upon Emergent Occasions.

Toki viihtyvyys ja uuteen työpaikkaan sulautuminen on kiinni jokaisesta itsestään, haluatko kuulua johonkin isompaan? Oletko valmis antamaan itsestäsi jotain, jonka muut voivat vastaanottaa. Jos olet, on Sulava varmasti sinullekin sopiva työnantaja.

Marko (ensimmäinen kuvassa vasemmalta) aloitti Sulavalla kolmen muun uuden Sulavan kanssa maanantaina 22. lokakuuta. Saimme taas neljä uutta huippuosaajaa tiimiin! Tervetuloa uudet #sulavat eli Heli, Marko ja Markukset. Lisääkin mahtuisi vielä.

• Sydämeltään Sulava
• Ura Sulavalla