Onko IT politiikkaa?

Otso Kivekäs on harrastuksenaan Helsingin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston puheenjohtaja ja työkseen ohjelmistoarkkitehti ja konsultti Codentossa (www.codento.com).
Blogi: otsokivekas.fi
FB: https://www.facebook.com/OtsoKivekas
Twitter: https://twitter.com/OtsoKivekas

Helsinkiin perustettiin syksyllä kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto. Byrokraattisen nimihirviön taakse kätkeytyy byrokraattinen todellisuus: kyse on poliitikoista valitusta elimestä, joka käsittelee kaupungin IT-asioita.

Heti tulee mieleen kysymys, kannattaako poliitikkojen nyt sorkkia tietotekniikkaa? Eikö asiat sujuisi paremmin, jos annettaisiin ammattilaisten tehdä työnsä rauhassa?

Kysymys on hyvä: amatöörien sekaantuminen ei mitenkään välttämättä paranna asioita. Ja joskus takavuosina poliittinen käsittely esim. kaavoituksessa tarkoitti lähinnä korruptiota.

Oma arvioni kuitenkin on, että tässä tapauksessa kannattaa, kahdesta syystä.

Ensinnäkin, kaupungin IT-hankinnoissa on ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen nettilomake maksoi miljoonia, koska se tehdään vanhentuneelle suljetulle alustalle; määrittelyjä tilataan tekemään sama yritys jonka on tarkoitus tehdä myös toteutus; ja päätöksentekojärjestelmä muistuttaa välillä vitsiä. Lisäksi tietenkin Apotin kaltaiset jättihankkeet vaativat huolellista seurantaa.

Vaikka poliitikoilla ei ole mitään maagista kykyä ymmärtää asioita muita paremmin, niin poliittinen päätöksenteko on luonteeltaan julkista. Ja se tarkoittaa että mahdolliset ongelmat tulevat esiin; vanhanaikaiset hankintakäytännöt ja epäterveet toimittajasuhteet täytyy perustella jaostolle, joten samalla ne huomataan ja ongelmien korjaaminen saattaa edistyä. Esimerkiksi mainittu sosiaalitoimen järjestelmäalusta olisi pitänyt korvata viimeistään kymmenen vuotta sitten. Asia vaan ei ole noussut esiin ennen kuin nyt.

Vaikka hankinnat ovat periaatteessa vain tehokasta päätösten toimeenpanoa ja siten virkamiesvalmistelun piiriin kuuluva asia, niin käytännössä prosesseille pitää tehdä jotain. Helsinki käyttää IT-hankkeisiin noin 50 miljoonaa vuodessa, ja on vähän epäselvää, tarkalleen mitä sille saadaan vastineeksi.

Toisekseen, on olemassa tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan poliittisia kysymyksiä. Vaikka projektit ovat periaatteessa vain tehokasta toimeenpanoa, niin datan avaaminen ei ole. Se on poliittinen linjaus, joka hyödyttää kaupungin asukkaita ja yrityksiä ja myös kaupungin organisaatiota. Mutta se on linjaus, ja demokratiassa linjapäätökset kuuluvat poliitikoille.

Muita mahdollisia poliittisia linjauksia ovat esimerkiksi pääsyn avaaminen kaupungin päätöksentekodataan, avoimen lähdekoodin suosiminen tai kaiken kaupungin kanssa asioimisen tarjoaminen netin kautta. Näitä kysymyksiä ei ole kovin suurta määrää, mutta ne ovat kuitenkin olemassa. Ja ennen tätä ei ollut käytännössä mitään areenaa niiden käsittelylle.

Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto aloitti työnsä 28.10.2013 ja on pitänyt kolme kokousta. Tähän mennessä on lähinnä päästy näkemään vähän pintaa siitä, miten kaupunki toimii, mutta ensi vuoden aikana on luvassa kehitystä.