IPv6 käyttöön – miksi ja miten?

Joulukuun 25. päivä 2019 Euroopassa IP-osoitteita hallinoiva RIPE NCC julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi jakaneensa viimeiset allokoidut IPv4-osoitteet ja osoitteiden olevan näin ollen virallisesti loppu. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Välittömästi ei vielä mitään koska esim. operaattoreilla on vielä jonkin verran ”varastossa” olevia IPv4-osoitteita. Vaikutuksia on kuitenkin ollut jo selkeästi nähtävillä ainakin vuoden ajan osoitteiden hintojen nousuna.

Monet operaattorit ovat esimerkiksi alkaneet laskuttaa asiakkaita käytössä olevista, aiemmin ilmaisista, IPv4-osoitteista. Tämän lisäksi asiakkaille jaettujen osoitteiden määrää on pyritty vähentämään, sekä aiemmin kiinteitä osoitteita pyritty muuttamaan dynaamisesti jaettaviksi. Jatkossa julkisia IPv4-osoitteita on yhä hankalampi saada käyttöön uusille palveluille ja se tulee olemaan aiempaa kalliimpaa. Tämä tulee näkymään myös jo käytössä olevien palveluiden ja osoitteiden osalta.

Mitä seuraavaksi?

Ratkaisu kaikkeen tähän tulee olemaan IPv6. Aikojen kuluessa IPv4:n ongelmista on otettu opiksi ja näin ollen IPv6 tarjoaa koko joukon parannuksia IPv4:ään verrattuna.

Näitä ovat mm.

  • Massiivisesti suurempi osoiteavaruus. Osoitteita tulee riittämään kaikille laitteille ja palveluille.
  • Tehokkaampi reititys. IPv6:ssa esimerkiksi IP-paketin tarkistussummaa ei tarvitse laskea uudelleen joka reitittimellä TTL-arvon muuttuessa.
  • NAT-muunnosta ei tarvita. Julkisia reititettäviä osoitteita riittää kaikille laitteille ja osoitemuunnoksia ei tarvitse tehdä verkkojen reunoilla. Tämä helpottaa erilaisten palveluiden rakentamista ja käyttöönottoa sekä pienentää esimerkiksi verkkolaitteiden kuormitusta.
  • Palaaminen alkuperäiseen End-to-End ajattelumalliin verkkojen osalta, jossa liikenteen lähettäjä ja vastaanottaja tekevät työn ja matkan varrella tehdään vain yksinkertaista reititystä.

IPv6:n osalta on kuitenkin vallalla monia väärinymmärryksiä. Yksi näistä on se, että IPv6 on kuin IPv4 pidemmillä osoitteilla, joten uutta osaamista tai suunnittelua ei tarvita. Koska IPv6 on suunniteltu ns. puhtaalta pöydältä eikä se ole suoraan alaspäin yhteensopiva IPv4:n kanssa, ei tilanne ole ihan näin yksinkertainen, vaan IPv6 eroaa huomattavasti IPv4:stä ja tuo mukanaan monia uudistuksia.

Eroja on esimerkiksi dynaamisten osoitteiden jakelussa, joka toimii täysin eri tavalla kuin IPv4:ssä. Huomattavia eroja on myös esimerkiksi reitityksessä, aliverkotuksessa, nimiselvityksessä, sekä siinä miten laitteet käyttävät osoitteita eri tarkoituksiin. Näistä (ja monista muista) syistä johtuen uutta tietoa ja osaamista tarvitaan eikä vanhoilla IPv4-opeilla saada toimivaa kokonaisuutta aikaiseksi IPv6-puolella.

Onko jo oikeasti aika IPv6:n käyttöönotolle?

IPv6:n tulemisesta on puhuttu jo pitkään mutta onko asialle oikeasti tapahtunut mitään? Vastaus tähän on perinteinen kyllä ja ei. Useimmissa organisaatioissa ei ole tarvetta IPv6:lle tai sen käyttöönottoa ei ole mietitty millään tavalla. Toisaalta Internet-operaattorit ovat suurimmaksi osaksi tarjonneet mahdollisuutta IPv6:n käyttöön jo pitkään. Tämän lisäksi monet palvelu- ja pilvipalvelutoimittajat tarjoavat palvelujaan yhtäläisesti myös IPv6:n päällä. Esimerkiksi Googlelle tulevista pyynnöistä jo noin kolmannes käyttää IPv6-protokollaa.

Vastaavasti monet muut Internetin käytetyimmistä palveluista, kuten Office 365, Amazon, Facebook, Wikipedia ja Netflix tukevat natiivia IPv6:tta. Viime syksyn Ignite-tapahtumassa Microsoft julkisti tiedon, että tuki IPv6:lle on tulossa (ja monilta osin jo tullut) kaikkiin Azuren palveluihin. Office 365:n (ja M365:n) osalta tuki on keskeisten palveluiden osalta ollut olemassa jo jonkin aikaa. Operaattorit tarjoavat myös laajalti IPv6:n käyttömahdollisuutta mobiilidatan puolella sekä kuluttaja-Internet-liittymissä.

Kaiken tämän perusteella kaikissa organisaatioissa olisi hyvä, jos ei suoraan aloittaa laajamittaista IPv6-käyttöönottoa, niin ainakin varautua siihen ja tehdä suunnitelma, testaukset ja Proof-of-Concept käyttöönoton osalta. Tämä siksi, että yleensä uusien tekniikoiden osalta käy niin, että siinä vaiheessa, kun niitä oikeasti tarvitaan, niin ne tarvittaisiin lähes heti tai vähintään seuraavaksi aamuksi. Tuolloin yleensä on paitsi kiire, niin myös huutava pula osaamisesta ja resursseista. Sen takia on parempi aloittaa jo nyt tekemällä asioita IPv6:n osalta hiukan etukenossa ja tuoda sitä omiin verkkoihin pikkuhiljaa ja hallitusti IPv4:n rinnalle.

Miten Sulava voi auttaa?

Sulava tarjoaa organisaatioille apua IPv6-käyttöönottoihin liittyvissä asioissa. Teemme yhteistyössä asiakkaan kanssa kaiken aina esiselvityksestä ja suunnittelusta POC-ympäristöjen toteutuksiin ja kokonaisiin käyttöönottoihin asti tarpeen mukaan. Tarjoamme myös koulutusta aiheeseen liittyen kurssilla ”IPV6 teoriassa ja käytännössä”