Mikä nimek.. sisällöksi aivan uudelle toimenkuvalle?

Janne Saarikko on uuden ajan tietotyön tekijä, jonka titteleitä ovat Creator of Firsts, CMO Mentor ja Office Nomad. Janne ei käytä käyntikortteja, koska kaikki tarvittava tieto hänestä on haettavissa netistä. Jos Google tuntuu työläältä, LinkedIn auttaa alkuun. 

Näin joulun alla on hyvä miettiä työn roolia aivan uusiksi. Haastankin sinut nyt kyseenalaistamaan nykyisen työn roolitukset ja normit. Ne ovat usein perua ajalta, jolloin ihmisten roolina oli toimia osana teollista tuotantokoneistoa. Tulevaisuudessa tuotantokoneisto korvataan halpatyövoimalla ja sen jälkeen koneet ja robotit tulevat ottamaan kiinni kaikesta, jolle pystytään määrittelemään prosessi.

Tittelit roskiin

Toimitusjohtaja, projektipäällikkö, marketing manager. First Vice President of Unix. Talousjohtaja, ohjelmistokehittäjä, henkilöstöpäällikkö. Melkein meillä kaikilla on jonkinlainen titteli, joka aika harvoin oikeasti kertoo siitä, mitä me teemme.

Miksi tittelimme eivät kerro siitä, mitä me teemme tai oikeastaan siitä, missä olemme hyviä? On tärkeää pystyä kuvaamaan työelämää jollakin tavalla, jotta meidät osataan mieltää muiden silmissä.

Silti tittelin pitäisi kuvastaa jotenkin sitä minkälaiset vahvuudet ovat saattaneet meidän siihen rooliin jossa toimimme. Ehkä titteli voisi ollakin lupaus siitä, mitä on luvassa?

Työaika on tarpeeton

Työaika ei ole tulevaisuuden työssä juurikaan merkityksellinen. Toki tarvitaan yhteistä aikaa muiden kanssa, mutta ajalla ei juurikaan ole merkitystä työsuorituksen suhteen. Tehtävän suorittamiseen voi joltakin kulua tunti ja toiselta kaksi. Jos lopputulos on sama, pitäisi siitä myös ansaita samalla tavalla.

Jos tekemistä ei mitata ajalla, ei myöskään tarvita työaikaa. Itse asiassa, tarvitaanko edes kuukausipalkkaa? Sehän on myös aikaperusteinen malli, joka ei takaa muuta kuin paikallaoloa.

Työn sijainti on kyseenalaistettavissa

Yhä harvemmassa työssä on paikalla on merkitystä. Tietotyön suorittamiseen ei tarvita yleensä jatkuvaa läsnäoloa, eikä välttämättä edes sosiaalisuuteen. Ihanat tietovälineet mahdollistavat työskentelyn melkein mistä vain, suurimman osan aikaa.

Mitä jos täytettäisiin maa, vähennettäisiin ruuhkia ja tasattaisiin asuntojen hintaeroja koko maassa? Tai miksei toimiston konseptia voisi muuttaa kokonaan, ihan joksikin toiseksi?

Yhden asian osaajat ovat heikoilla

Koneessa on tärkeää, että osa toimii täydellisesti. Muulla ei ole väliä. Ihmisten osalta tilanne ei ole aivan samanlainen. On entistä tärkeämpää, että tietotyöläinen osaa tehdä hyvin useaa asiaa ja ymmärtää monipuolisesti monesta muusta asiasta. Yhden asian osaaja ei riitä vielä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Koodaajan pitää pystyä olemaan samanaikaisesti myös sekä projektipäällikkö että asiakaspalvelija. Tietotyön palvelujen myyjän pitää pystyä ymmärtämään sekä asiakkaan liiketoimintaa että teknisiä ratkaisuja.

Jos ihmisen ammatillinen kokonaisuus koostuu useammasta osaamiskomponentista, miksi hänet silti kategorisoidaan yhden asian mukaan? Myyjä? Kehittäjä? Talouspäällikkö?

Uudenlaiset toimenkuvat?

Olen jo pitkään miettinyt sitä, miten tulevaisuuden toimenkuvat määritellään. Omalla kohdallani olen pystynyt tekemään erilaisia kokeiluja tietämättä mitä niistä seuraa. Näistä osa tuntuu toimivan, osa ei taas niinkään hyvin.

Ensinnäkin, olen tietoisesti alkanut välttämään perinteisten titteleiden käyttöä. Olen yrittänyt käyttää itsestäni nimikkeitä, jotka kuvaavat tekemistäni ja vahvuuksiani. Ei-perinteinen titteli ei kuitenkaan mielestäni pidä olla outo ja ymmärtämätön, kuten maailmalla suositut “Social Media Ninja” tai “Chief Inspiration Officer” .

Kohta kymmenen vuoden ajan mukanani on kulkenut titteli “Creator of Firsts/ensimmäisyyksien luoja”, joka tuntuu toimivan kohtalaisen hyvin, koska ihmiset sen kuullessaan tuntuvat ymmärtävän sen. Uusimmassa roolissani käyttämä “CMO Mentor” pyrkii olemaan toimenkuvaani selittävä, aika näyttää kuinka se toimii.

Oma toimenkuvani koostuu useista eri rooleista, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että työaika ja työpaikka ovat vaikeasti määriteltäviä asioita. Tällä hetkellä “työaika” tarkoittaa minulle käytännössä vapaa-ajan suojelua. Kun järjestän vapaani hyvin, voin tarpeen mukaan tehdä kaikki muut ajat töitä. Mitä toitä, se määräytyy kulloisenkin tilanteen tarpeiden mukaan.

Työpaikka tarkoittaa itselleni lähinnä yhteisöä, jonka kanssa viihdyn. Toimistonomadismi tuottaa minulle ihanteellisesti itse valitsemani työyhteisön sekä paikan työn tekemiseen omien tarpeitteni mukaan. Tämä malli näyttää yleistyvän nopeasti.

Ei tuo voi toimia, koska…

Minua on matkan varrella kyseenalaistettu useaan otteeseen. On epäilty tietoturvaa, laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta ja luottamuksellisuutta.

Oman kokemukseni mukaan sekä BYOD että etätyö ovat toteutettavissa välittömästi lähes kaikkien organisaatioiden lähes kaikilla tietotyöntekijöillä.

Tietoturvan suurin riski on edelleenkin työntekijä tai huonosti valitut ja koulutetut järjestelmät.

Luottamuksellisuus on asia, joka voidaan hoitaa NDA:n voimalla, vaikkakin henkilökohtaisen maineen voima on tulevaisuudessa paljon voimakkaampi.

Elämä on ihanaa

Itse koen olevan koe-eläin maailmassa, jossa luodaan tulevaisuuden toimenkuvaa ja erityisesti sen sisältöjä. Tämä tarkoittaa raja-aitojen murtamista, erilaisten kokeilujen tekemistä ja niistä oppimista. Se tarkoittaa myös epävarmuutta ja vanhasta luopumista.

Upeinta tässä testilaboratoriossa on se, että elämä tuntuu paremmalta kokonaisuutena. Jos uudenlainen työ kiinnostaa, tervetuloa mukaan kokeilemaan!

Sinut on juuri haastettu olemaan hieman rohkeampi.