Tekoälyn epätasa-arvon ehkäisy: Voimmeko välttää A- ja B-tiimien syntymisen?

Tämä blogi on neljäs osa kahdeksan blogikirjoituksen sarjassa, joka käsittelee tekoälyteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus kasvaa sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Pahentaako tekoäly tätä suuntausta – vai tarjoaako se ihmisille paremmat mahdollisuudet kehittyä?

Blogi on kirjoitettu haastattelun perusteella. Haastatteluissa olivat mukana Aki Antman, Sulavan toimitusjohtaja ja perustaja, The Digital Neighborhoodin tekoäly- & Copilot -palveluiden johtaja, Peter Charquero Kestenholz, Projectumin perustaja, innovaatio- ja tekoälyjohtaja sekä Erik David Johnson, Delegaten tekoälyjohtaja.   

Tiedon maailma avautuu kaikille

Tekoäly saattaa olla suurin muutos, jonka olemme kohdanneet elämämme aikana. Transformatiivinen aalto vyöryy, eikä kukaan meistä tiedä tai voi todella kuvitella näkymiä – ei lyhyellä aikavälillä, ei keskipitkällä aikavälillä eikä varsinkaan pitkällä aikavälillä. Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta myös epävarmuustekijöitä ja riskejä on paljon. Yksi niistä on epätasa-arvo uusien tekoälyvälineiden saatavuudessa ja käytössä ja sen seurauksena A- ja B-tiimien syntymisen riski.

Toisaalta tekoäly voi vähentää eriarvoisuutta. Jokaisella, jolla on jonkinlainen laite, on nyt pääsy suuriin kielimalleihin, kuten ChatGPT. Tekoälymallit ymmärtävät ja kääntävät käytännössä mitä tahansa kieltä. Tietomaailmasta on siis tullut paljon avoimempi, mikä voi edistää yksilöiden ja yritysten sosiaalista ja taloudellista osallisuutta.

Toisaalta taas on olemassa riski, että tekoäly voi pahentaa jo kasvavaa eriarvoisuutta, jota näemme sekä globaalisti että länsimaissa. Kuilu voi kasvaa niiden välillä, joilla on älypuhelin tai tietokone, ja niiden välillä, joilla ei vielä ole. Nykyään kahdella kolmasosalla maailman väestöstä on pääsy Internetiin, mikä on enemmän kuin koskaan ennen, mutta yli 2,5 miljardia ihmistä jää edelleen ilman pääsyä. Samaan aikaan hallitus rajoittaa tiedonhaun vapautta useissa maissa, kuten Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Iranissa ja Venäjällä.

Ja sitten on ikäero. Nuoremmat sukupolvet ovat luonnostaan tottuneempia sopeutumaan uusiin teknologisiin suuntauksiin ja hyödyntämään niitä, koska he syntyvät digitaaliseen maailmaan ja heidän aivojensa plastisuus on yksinkertaisesti suurempi. Tanskan kaltaisessa pitkälle digitalisoituneessa maassa yhdellä viidestä on digitaalisesti rajoittuneet taidot – useimmiten iäkkäillä kansalaisilla.

Kyse ei kuitenkaan ole vain iästä tai digitaalisten laitteiden ja palveluiden saatavuudesta. Kyse on hyvin paljon sellaisten persoonallisuuksien erilaisista piirteistä, jotka ovat halukkaita tai haluttomia hyväksymään ja arvostamaan uusia teknologioita. Jotkut eivät voi saada tarpeeksi ja toiset ovat nostalgisempia.

Tekoälyn myötä on epäilemättä poliittinen tehtävä varmistaa sekä uusien mahdollisuuksien saatavuus että ymmärtäminen kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Yritysten on otettava kantaa

Edellä kuvatut trendit eivät liity erityisesti tekoälyyn vaan teknologiaan yleensä. Kuitenkin, kun teknologia ottaa kvanttiharppauksen, ero niiden välillä, jotka osallistuvat ja niiden, jotka eivät osallistu, korostuu. Kun traktori keksittiin, joidenkin toimeentulo kyseenalaistettiin, jos he valitsivat tai heidät pakotettiin pitämään kiinni lapioista ja auroista.

On keskeistä, että yritykset ottavat kantaa siihen, osallistuvatko ne kehitykseen vai eivät. Tällä hetkellä on merkittävä ero siinä, missä määrin yritykset käyttävät tekoälytyökaluja ja aikovat tehdä niin lähitulevaisuudessa.

Joillakin yrityksillä on konservatiivisempi ajattelutapa kuin toisilla, ja tietyillä toimialoilla tekoälyn edut ovat ilmeisempiä kuin toisilla. Useimmille tekoälytyökalut voivat kuitenkin vähentää kustannuksia, terävöittää kilpailua ja vähentää eriarvoisuutta antamalla pienemmille yrityksille mahdollisuuden kilpailla suurempien yritysten kanssa. Koska tulevaisuudessa työvoimalla ja taloudellisella vallalla ei välttämättä ole samaa vaikutusta kuin ennen.

Ero tietenkin pienenee. Tekoälyteknologia on lähes kaikkien saatavilla. Jopa yksinkertaisella laitteella sinulla on pääsy valtavaan määrään tietoa, joka ei ollut aiemmin käytettävissäsi, ja tekoälymallit ymmärtävät periaatteessa kaikkia maailman kieliä.

Aki Antman, Sulavan toimitusjohtaja ja perustaja, The Digital Neighborhoodin tekoäly- & Copilot -palveluiden johtaja

Minulla itselläni oli oletus, että vanhemmat sukupolvet eivät pysty ymmärtämään tätä uutta transformatiivista tekniikkaa. Mutta keskusteltuani satojen ihmisten kanssa tajusin, että se, kuinka positiivinen olet tekoälyn kaltaisille muutoksille, on enemmän persoonallisuuden piirre kuin ikäkysymys.

Erik David Johnson, Delegaten tekoälyjohtaja

Blogi on kirjoitettu haastattelun perusteella. Haastatteluissa olivat mukana Aki Antman, Sulavan toimitusjohtaja ja perustaja, The Digital Neighborhoodin tekoäly- & Copilot -palveluiden johtaja, Peter Charquero Kestenholz, Projectumin perustaja, innovaatio- ja tekoälyjohtaja sekä Erik David Johnson, Delegaten tekoälyjohtaja.

Alkuperäisen, englanninkielisen blogin voit lukea sisaryrityksemme Delegaten sivuilta: Navigating AI inequality: Can we avoid creating A teams and B teams?

Tutustu blogisarjan muihin osiin

• Pohdinnassa tekoälyn eettisyys – Mitä se tarkoittaa ja miten luottamusta tekoälyyn voidaan rakentaa?
• Tekoälyn ennakkoasenteet – Kuinka tiedostaa ne ja rajoittaa niitä?
• EU:n tekoälysäädös AI Act – Tasapainottelua innovaation ja etiikan välillä