Suomalaisia tuotteita maailmalle mieluiten korkealla kilohinnalla
Jorma Turunen on Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä kansainväinen kokemus, viimeksi mm. Finpron ja Stonesoft Oyj:n toimitusjohtajana sekä Comptel Oyj:n myynti- ja markkinointijohtajana. Jorman intohimona on muutoksen johtaminen ja yritysten kasvumekanismien tunnistaminen.
Suomen viennin kasvu on vetänyt kuolleen miehen sydänkäyrää viisi vuotta.
Kasvun tyrehtyminen johtuu teollisuuden rakennemuutoksesta, jossa kovenevan globaalin kilpailun takia kaikki tuotteemme eivät käy kaupaksi maailmalla samalla tavalla kuin ennen.
Kustannuskilpailukykymme on karannut muiden euromaiden keskiarvosta yli 15% huonommalle tasolle. Kilpailukykysopimus oli tarpeellinen, mutta riittämätön keino kuroa eroa umpeen.
Onko suomalainen työ sitten liian kallista?
Vastaus on kyllä silloin, kun palkkakustannusten osuus tuotteen valmistuskustannuksista on niin merkittävä, että hintakilpailussa ei pärjätä. Tällaisessa tilanteessa valmistaja ei pysty luomaan valmistuskustannusten päälle riittävää lisäarvoa. Tuotteen kilohinta jää liian alhaiseksi.
Matkapuhelimet olivat esimerkki korkean kilohinnan suomalaista valmistavan teollisuuden tuotteista, jotka Nokia sitten myi Microsoftille, ja tuotteiden valmistus loppui Suomessa.
Viime aikoina on kuultu hyviä uutisia erityisesti Varsinais-Suomesta telakalta ja autotehtaalta. Nämä tuotteet ovat hyvin pitkän tuotekehityksen ja sinnikkään asiakastyön tuloksena syntyneitä, korkeaa osaamista vaativia, korkean jalostusasteen tuotteita. Kilohinta on siis kohdallaan ja kauppa käy kannattavasti.
Samaan aikaan matalaa kilohintaa tekevät yritykset kamppailevat uudistumispaineen alaisena ja valitettavasti vielä monet tulevat häviämään kuvasta.
Kilohintakäsitettä ei voi sellaisenaan soveltaa peleihin eikä muihin ohjelmistotuotteisiin. Valmistavassa teollisuudessa digitalisaation avulla voidaan sekä parantaa tuottavuutta, että luoda uusia palvelupohjaisia liiketoimintamalleja, joihin myös kilohinnan käsite sopii huonosti.
Suomen vienti lähtee kasvuun, kun korkean kilohinnan tuotteiden ja uusien liiketoimintamallien aiheuttama viennin lisäys ylittää luovan tuhon tappaman vanhan liiketoiminnan liikevaihdon pudotuksen.