Craig Mundie ja tietotyön tulevaisuus

Minulle oli suuri ilo ja kunnia tavata Microsoftin Craig Mundie viime viikolla. Craig toimii Microsoftin R & D-johtajana ja vastaa vaatimattomasti yrityksen strategiasta. Olen ihaillut Craigin työtä ja ajatuksia vuosikausia ja odotukset tapaamiselle olivat todella korkealla.

Odotukset vs. todellisuus

Tosin en ihan tarkkaan tiedä, mitä oikeasti odotin. Olin kai kuitenkin asettanut odotukseni liian alhaalle, luulin kuulevani Windows 8-hehkutusta, SharePoint vNextiä, kaiken siirtymistä pilveen ja “pieniä salaisuuksia Redmondin tulevista suunnitelmista”. Toki näistäkin puhuttiin, mutta muuten fokus oli ihan muualla.

Craig kertoi, että maailmassa on 2 – 2,5 miljardia ihmistä, joilla on mahdollisuus käyttää tietokonetta. Loput ~4,5 miljardia voivat vain unelmoida tietokoneesta, sillä heillä ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä mitään edellytyksiä käyttää tietokonetta. Craig oli vahvasti sitä mieltä, että graafiset käyttöliittymät ovat tulossa tiensä päähän ja niiden käyttö jää lähivuosina enemmän erityisaloille kuin valtavirtaan.

Jaan Craigin vision siitä, että lähitulevaisuudessa tietokone on enemmänkin “ihmismäinen apulainen ja kaveri” kuin vaikeasti käytettävä laite. Puheohjauksen lisäksi kosketus on tätä päivää puhelimissa, tableista ja (pian) kovin monissa muissakin laitteissa. Jatkossa erilaiset pinnat alkavat muuttua kosketusnäytöiksi, mikä tietysti tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Tällaisilla käyttöliittymillä vaikkapa lapset, lukutaidottomat ja vanhukset osaavat ja haluavat käyttää tietotekniikkaa.

Kinectin ensimmäiset sovellukset

Yksi esimerkki on Kinect, joka on edelleen kaikkien aikojen parhaiten myynyt kuluttajatuote (edellinen oli iPad). Kinectin kohderyhmä oli “kaikki muut kuin perinteiset pelaajat”. Jos joku luulee, että padi on parempi ohjain kuin ihmisruumis niin suositttelen haastamaan esimerkiksi tyttöystävän tanssipelissä siten että pelaat itse padilla ja tyttöystäväsi tanssii Kinectillä. Tai kokeile saada uusi pelaaja innostumaan tennispelistä padilla – ei onnistu, koska ohjauksen opetteluun menisi ikuisuus. Kinectillä amatöörikin osaa pelata heti. Ja ennenkuin haukut Kinectin ja sen pelit, kannattaa miettiä kuulutko nykyversion ja nykypelien kohderyhmään.

Olen ollut viimeistään Kinectin tulosta asti todella kiinnostunut NUI-käyttöliittymistä (Natural User Interface). iPad oli tietysti yksi ensimmäinen konkreettinen esimerkki uudenajan käyttöliittymästä ja käytettävyydestä, vaikka tietysti pääosin pohjautuukin tuttuun ja turvalliseen GUI-käyttöliittymään. Kuitenkin iPad on jo niin helppokäyttöinen, että esimerkiksi yksivuotias pitää tavallista lehteä vain rikkinäisenä iPadina. Windows 8 on tablet-käytössä jo esiversiossa mahtava, esimerkiksi sovelluksen vaihto tapahtuu liuttamalla sormea tabletin oikeasta reunasta näytölle. Ja vaikkapa nykyinen Windows Phone 7.5 toimii suhteellisen hyvin ääniohjauksella englanniksi ja osaa lukea tekstiä selvällä suomen kielellä.

Kinectiä on käytetty jo nyt erilaisten sairauksien hoitoon ja vaikkapa vammaisten lasten aktivoimiseen ja opettamiseen. Yksi mielenkiintoisimmista kokeilusta oli porukka, joka loi Kinectin avulla sokealle näön. Hattuun kiinnitettiin Kinect, läppäri selkärippuun, kuuloke korvaan ja vyötärölle vyö. Kuuloke kertoo mitä Kinect näkee ja vyö värisee jos meinaa törmätä johonkin. Kömpelöä? Kyllä, mutta koko systeemi oli kasattu parissa viikossa. Kinectillä on myös tehty 3D-patsaita ihmisistä, ohjattu BI-raportointia sekä sovitettu vaatteita. Nämä ihan vaan muutamia sadoista sovelluksista mainitakseni – ja olemme nähneet vasta murto-osan jäävuoren huipusta.

Pilvilaskenta kaiken taustalla

Luonnollisesti kehitys pohjautuu lähes täysin pilvilaskentaan. Yksittäisten laitteiden kapasiteetti ei riitä laskemiseen tai tallennukseen, joten pilvi on looginen ratkaisu. Pilvi toimii myös “orkestroijana” eri päätelaitteiden välillä, jotta asioita voi jatkaa kulloinkin käytössä olevalla päätelaitteella tai vaihtaa sulavasti parhaaseen päätelaitteeseen tarpeen mukaan. Craigin visioita kuunneltuani siirtyminen pilveen perinteisten sovellusten osalta tuntuu entistä pienemmältä hyppäykseltä. Ja myös välttämättömältä sellaiselta, koska pilveä edeltävä malli on liian kallis, tehoton, epäympäristöystävällinen ja muutenkin hidastaa kehitystä monella tavalla. Jos pilvipalveluita ei olisi, niin mietippä miten moni jatkuvasti käyttämäsi palvelu lakkaisi samantien toimimasta.

Tulevaisuuden tietotyö

Microsoft julkaisi tänään päivitetyn visionsa tietotyön tulevaisuudesta. Kaikki videolla esitetyt teknologiat ovat jo olemassa, vähintään tuotekehityksessä olevina prototyyppeinä. Joko voi sanoa, että onpahan mahdotonta ja utopistista. Kannattaa miettiä uudestaan. Vuoden 2009 videosta moni asia on jo toteutunut.  Viiden vuoden takainen vastaava video ei taida edes pääosin tehdä oikeutta todellisuudelle vuonna 2011.

Me Sulavassa pyrimme saamaan kaiken irti tänä päivänä käytössä olevasta teknologista. Lisäksi autamme asiakkaitamme varautumaan lähitulevaisuuden toimintamalleihin. Mutta samalla tutkimme ja seuraamme myös omalta osaltamme pidemmän tähtäimen kehitystä – luonnollisesti erittäin kiinteässä yhteistyössä Microsoftin kanssa. Tulemme palaamaan moneen kertaan Craigin kanssa keskusteltuihin aiheisiin sekä tietysti jatkamme yhteistyötä hänen ja hänen tiiminsä kanssa.