Henrikki Tikkanen toimii liiketaloustieteen professorina Aalto -yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Luin lennollani Tukholmasta artikkelin viestintäteknologian startup -yrityksestä nimeltä Slack. Se tarjoaa yrityksille hyvään hintaan (6 – 16 dollaria kuukaudessa per käyttäjä) innovatiivista ja reaaliaikaista viestintäpalvelua, jolla voidaan luoda erilaisia teemaryhmiä ongelmanratkaisun ympärille (esim. tuotekehityksessä, markkinoinnissa tai strategiatyössä). Teemaryhmien keskustelut ovat kaikkien jäsenten tarkasteltavissa milloin tahansa, joten informaation väitetään leviävän tehokkaasti. Palvelussa on myös mahdollisuus ’jäävätä’ itsensä keskustelusta lepo- tai loma-ajaksi.
Slackin markkina-arvo on noussut nopeasti lähes 3 miljardiin dollariin. Tämä osoittaa markkinoiden luottamusta siihen, että yrityksen ratkaisussa on aitoa potentiaalia. Ainakin yrityksen kasvu on ollut kovaa ja käyttäjätyytyväisyys huippuluokkaa. Slackin johto väittääkin, että heidän ratkaisunsa auttaa luopumaan kokonaan perinteisestä sähköpostista, joka on nähty merkittäväksi työtyytyväisyyden ja -viihtyvyyden alentajaksi. Kukapa ei välillä turhautuisi sähköpostitulvaa selvitellessään?
TIME asetti artikkelissaan Slackin ratkaisun samaan jatkumoon esim. kirjoituskoneen, faksin ja sähköpostin kanssa potentiaalissa muuttaa toimistotyön rutiineja vallankumouksellisesti. Aika näyttää, onko Slackista tähän ja omaksuvatko yritykset Slackin ratkaisun suuremmassa mittakaavassa. Microsoftille tällainen maailmanvalloitus onnistui käyttöjärjestelmissä 1990-luvulla.
Kaikki organisaatiothan haluaisivat käyttää uusimpia teknologioita siten, että työnteko tehostuisi sekä työtyytyväisyys ja -viihtyvyys nousisi. Useassa tapauksessa on valitettavasti vain niin, että tehokkuus kasvaa, mutta viihtyvyys ei. Toisaalta harva sähköpostin kanssa tuskaileva asiantuntijakaan haluaisi palata aikaan ennen sähköpostia kirjeineen ja fakseineen – jatkuvasta puhelimessa pulputtamisesta puhumattakaan. Sähköpostin ja muiden uusien viestintäteknologioidenhan on nyttemmin osoitettu selkeästi vähentäneen tarvetta ja halua äänipuhelujen käyttöön.
Mitkä ovat yleisesti suurimmat trendit erityisesti asiantuntijatyön tekemisessä? Meillehän on jo käytännössä vuosikymmenet puhuttu etätyöstä ja liikkuvasta toimistosta, tukiprosessien automatisoimisesta ja digitalisoimisesta sekä vaihtoehtoisista tavoista kommunikoida verkostossamme. Silti menemme kiltisti perinteiseen tehdastyöaikaan toimistollemme, istumme loputtomissa face-to-face -palavereissa ja soittelemme kollegoille pikkuasioista. Vanhat tavat istuvat tiukassa.
Ehkä tärkeimmät edistysaskeleet eivät tapahdukaan teknologioissa ja ratkaisussa sinällään vaan omissa asenteissamme ja tavoissamme toimia. Uudistamalla ajatteluamme ja omia toimintamallejamme voimme ottaa paljon merkittävämpiä edistysaskeleita kohti tarkoituksenmukaisempaa työelämää kuin mitä yksikään yksittäinen yritys voisi meille ratkaisuina tarjota.