Johtaminen on kutsumusammatti

Hyvä johtaja on aidosti kiinnostunut ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Tarvitaan empatiaa. Ilman tätä kiinnostusta ei voi olla johtaja (leader) – voi olla vain esimies (manager).

Näillä kahdella on valtava ero. Edellä mainittu ansaitaan. Jälkimmäinen lukee käyntikortissa. Kiinnostusta ja empatiaa ei pidä sekoittaa pehmeyteen. Hyvä johtaja on myös vaativa ja rehellinen. Hyvä johtaja antaa suunnan ja tavoitteet. Hyvä johtaja kannustaa ja tukee tiiminsä jäseniä – ja antaa merkityksellistä palautetta. Korjaava palaute oikein annettuna on paras lahja, jonka esimies voi antaa alaiselleen. Hyvällä johtajalla on aikaa tiimilleen.

Miten hyvä johtaminen onnistuu nykyaikaisessa asiantuntijaorganisaatiossa? Työn luonne on muuttunut, ainakin osin, ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Läsnäolon johtamisesta on nyt viimeistään luovuttava ja ryhdyttävä johtamaan suoritusta. Jälkimmäinen on paljon vaikeampaa. Edellä mainittu on intuitiivista.

Tiiminjäsen, joka viettää enemmän aikaa työpaikalla vaikuttaa automaattisesti ahkerammalta. Ilman kunnollisia suoritustavoitteita tämä mielikuva jää helposti päällimmäiseksi. Kääntäen, jos tavoitteet ja mittaaminen ovat kunnossa, ei läsnäololla ole merkitystä. Aineettoman prosessin johtaminen katseella ei onnistu.

Moderni teknologia on useissa organisaatioissa vajaakäytössä. Sähköiset työympäristöt mielletään erityisesti tietotyöläisten välineiksi. Tietotyön kontekstissakin useilla on parantamisen varaa. Sähköposti dominoi edelleen viestintää. Dokumentteja lähetetään liitteinä ja muokataan hajautetusti. Uutta teknologiaa käytetään vanhalla tavalla. Fyysisen maailman rakenteita ei voi viedä digitaaliseen maailmaan.

On myös tärkeää ymmärtää, että monet tuotannolliset ammatit ovat mitä suurimmassa määrin asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi Vehon mekaanikot ovat ottaneet Yammerin käyttöön erinomaisin tuloksin. Voikin kysyä, kumpi on enemmän asiantuntijatyössä – nykyaikainen automekaanikko vai esimerkiksi kirjanpitäjä. Veikkaan, että jälkimmäisen työssä on enemmän toistuvaa rutiinia. Siis sitä, joka tulevaisuudessa tullaan automatisoimaan.

Organisaation käsite hämärtyy. Perinteinen organisaatio on muuttumassa hankalammin määriteltäviksi verkostoiksi. Arvontuotanto tapahtuu yhä useammin yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Usein suurin lisäarvo syntyy toisen tason kontaktien kautta.

Työn tuottavuudessa keskitytään erityisesti hukan poistoon. Se on toki tärkeää vaikkakin vaikea määritellä. Mitä on hukka? Hankalassa taloustilanteessa huomio saattaa kiinnittyä vääriin asioihin. Facebookin tai YouTuben kieltäminen ei välttämättä paranna tuottavuutta. Vaikutus voi olla päinvastainen.

Tarpeeton kontrolli on turhauttavaa ja heikentää motivaatiota. Edellä mainituilla medioilla on paikkansa myös työnteossa. Suurin tuottavuuspotentiaali on vuorovaikutuksessa. Siinä, miten toisten kontribuutio voi täydentää oman suorituksen arvoa. Esko Kilven sanoin, työ on teknologia-avusteista verkostoissa tapahtuvaa ongelmanratkaisua.

Hyvän johtamisen merkitys kasvaa modernissa asiantuntijaorganisaatiossa. Huonon johtamisen haitallisuus kasvaa vielä enemmän. Kontrollin vähentäminen ja valtuutuksen lisääminen vaativat rohkeutta vaikeassa taloustilanteessa. Pelko on huono kannustin. Asiantuntijaorganisaation hyvä johtaminen vaatii johtajalta paljon. Ennen kaikkea se vaatii rohkeutta ja nöyryyttä.

Johtaminen on kutsumusammatti, joka vaatii oikeat työvälineet.