Vesa Erolainen on Pöyryn CIO / tietohallintojohtaja. Pöyry on maailmanlaajuinen konsultointi- ja suunnitteluyhtiö, joka on sitoutunut tasapainoiseen kestävään kehitykseen ja vastuulliseen toimintaan.
Liiketoiminnan kellotaajuuden ja muutoksen nopeutumisesta sekä ketterämmistä toimintatavoista on puhuttu jo pitkään. Keskustelu harhautuu usein sivuraiteille ja ruvetaan väittelemään vesiputousmallin ja ketterien projektimallien välisistä eroista. ”Ketterässä tekemisessä” ei ole kysymys projektimalleista vaan ajattelutavasta, ”mindsetistä”.
Vähemmällä pitää saada enemmän (toivottavasti tätä ei viedä ihan loppuun asti, jolloin tyhjällä pitäisi saada kaikki) ja resurssit ovat entistäkin rajallisempia. Darwinin mukaan tällaisessa toimintaympäristössä selviytyjiä ovat ne, jotka sopeutuvat parhaiten muutokseen. Mitkä ovat sitten käytännön toimintamalleja, joilla voidaan saavuttaa haastava yhtälö: halpaa + nopeaa = hyvää?
Otetaan suunnittelun lähtökohdaksi joustavuus ja muutettavuus, ei ”betonointi”
Monumenttien rakentamisen aika on ohi. Massiivisten hankkeiden lopputuloksen voi kiteyttää sanontaan ”Onnistunut laskeutuminen, mutta väärä lentokenttä”, koska pitkien hankkeiden aikana tavoite siirtyy. Hankkeiden lähtökohtana ei enää ole, että ”tämän pitää kestää vuosia”, vaan lähtökohtana on, ”miten helposti tämä on muutettavissa?”. Avain asioita ovat joustavuus, muokattavuus, skaalautuvuus ja määräaikaiset uudelleen neuvoteltavat sitoumukset, ei rakenneta enää ”betonisia” ratkaisuja.
Hyvä esimerkki joustavuudesta, skaalautuvuudesta ja muutoksen nopeudesta ovat pilvipalvelut. Office 365:n käyttöönoton seurauksena, ison konttorimme muuton yhteydessä, ohjeemme työntekijöille olivat selkeät: ”menkää kotiin ja jatkakaa työntekoa!”. Omassa konesalissamme sijainneet ”muut palvelut” olivat luonnollisesti muuton ajan pois käytöstä.
Mitä ”Good enough IT” on käytännössä?
”Good enough IT” ei tarkoita huonoa laatua eikä sähläämistä. Ei asioiden jättämistä keskeneräisiksi eikä tavoitteista tinkimistä, ei myöskään kohtuuttomien riskien ottamista. ”Good enough IT” tarkoittaa ”ylitekemisen” välttämistä, selkeää priorisointia sekä hallittujen kompromissien tekemistä aikatauluista ja resursseista johtuen. Se tarkoittaa myös sitä saturaatiopistettä, jossa tehty työmäärä ja aika eivät enää korreloi saavutettujen tulosten kanssa.
Good enough IT tarkoittaa myös näpertelyn välttämistä, keskittymistä tuottavuuteen ja 80/20 periaatetta (loppu 20% vie saman verran aikaa ja resursseja kuin alun 80%). Kun asiat tehdään nopeammin niin osutaan paremmin kohteeseen. Mikä on riittävän hyvää, riippuu myös siitä mitä tehdään, esim. tietoturvan yhteydessä rima riittävän hyvästä nousee selkeästi korkeammalle.
On ollut mielenkiintoista huomata, että pyrkimällä tekemään ”riittävän hyvää” saavutetaankin laadukkaampia lopputuloksia, kun täydellisyyden tavoittelulla. Tämä on organisaatiollekin vapauttava tunne. ”Good enough IT” antaa paljon tilaa terveen järjen käytölle, tosin arvostamani britti-kolleega totesi sarkastiseen sävyyn, että ”The problem with the common sense is that it’s not all that common”.
Mitä ”Good enough IT” vaatii organisaatiolta?
Oma ”Dream-tiimini” muodostuu yksilöistä jotka ovat joukkuepelaajia, moniosaajia (ei kaikenosaajia) sekä oma-aloitteisia, ongelma pitää nähdä mahdollisuutena, ei lamaannuttavana esteenä. Liiketoimintaosaaminen ja tekniset taidot ovat tärkeitä, mutta ihmissuhdetaidot välttämättömiä. ”Vihaisille guruille” on vähemmän käyttöä.
Gartner on lanseerannut käsitteen “Bi-modal IT”, eli ollaan sitä mieltä, että ihmiset ovat joko ”maratoonareita” tai ”sprinttereitä”. Minulle riittää hyvin kymmenottelija, viisiottelijakin useimmiten. Jos tarvitsen ”sprintteriä” tai ”maratoonaria”, niin sellaisen täsmäaseen voi hankkia markkinoilta ja palauttaa käytön jälkeen.
Onko IT-strategista
Jos IT:stä tulee hidasteen sijaan avain liiketoiminnan nopean muutokseen, niin kyllä, silloin IT:stä mielestäni tulee yritykselle strateginen voimavara. ”Good enough IT” ja pilvipalvelut auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa.