Kirjoitin vuonna 2012 blogin otsikolla ”Pilvipalvelut: kymmenen kysymystä, joita et ole koskaan kehdannut kysyä”. Seitsemässä vuodessa maailma on muuttunut, mutta tuo blogikirjoitus kiinnostaa edelleen lukijoita todella paljon. Tässä sen kunniaksi uudet kymmenen vastausta samoihin seitsemän vuotta sitten esitettyihin kysymyksiin.
1. Mistä termi pilvipalvelut tulee? Eikö se ole vähän hölmö nimi?
Vuonna 2019 suurin osa uusista yritysten IT-palveluista hankintaan palveluna netistä tai kehitetään alusta asti pilvialustalla pyöriväksi. Silloin on harvemmin enää tarvetta edes mainita, että palvelu tulee ”pilvestä”. Sen sijaan paikalliset konesalipalvelut alkavat olla kummajainen, jonka jatkamista täytyy erikseen perustella.
2. Pitääkö pilvipalveluista maksaa?
Totta kai pitää, mutta niistä maksetaan käytön mukaan, eli esimerkiksi käyttäjien määrän mukaan kuukausitasolla tai käytetyn kapasiteetin mukaan. Seitsemässä vuodessa tästä on tullut valtavirtaa, ja lisenssien omistaminen on mallina kuollut.
3. Mikä sitten on private cloud? Voiko pilven omistaa?
Private Cloud eli pilvikonesali omasta kellarista on ehtinyt vuosien varrella käytännössä kadota välivaiheen hype-terminä kartalta. Moni organisaatio on konesalinsa tähän malliin muuntanut ja pystyy nopeasti ja helposti luomaan virtuaalikoneita eri tarpeisiin. Mutta samalla maailma muuttui niin, että uusimmat alusta- ja loppukäyttäjäpalvelut saa parhaiten vain julkisesta pilvestä.
4. Entä Office 365, mitä se tarkoittaa? Minulla on jo työasemassani Office.
Office 365:n eli Microsoftin tuottavuuspilvipalvelut tuntevat nyt kaikki, mutta termi alkaa väistyä taka-alalle. Microsoft tuo entistä vahvemmin esille Microsoft 365 -palvelunimeä, joka kattaa Office 365:n lisäksi myös tietoturva- ja laitehallintatoiminnot sekä Windows-käyttöjärjestelmän palveluna. Lisäksi yksittäiset osapalvelut, erityisesti Teams, kasvavat itsessään isoiksi brändeiksi.
5. Eikö pilvipalvelu ole vähemmän turvallinen kuin oma palvelu?
Seitsemän vuotta sitten pilvipalveluiden tietoturva mietitytti ensimmäisiä siirtyjiä. Nyt tilanne on kääntynyt täysin toisin päin. Microsoftin viimeisin tietoturvateknologia on tarjolla vain pilvestä käsin, ja pilvipalveluiden lisäksi sillä voidaan suojata myös paikallisia ympäristöjä.
Tietoturvaan liittyvien teknisten signaalien määrä on niin valtava, että niiden seulomiseen tarvitaan pilvipohjaista kapasiteettia, koneälyä ja automaattista reagointia. Toisaalta myös loppukäyttäjien kouluttaminen on muuttunut entistä tärkeämmäksi, kun hyökkäykset kohdistuvat suoraan ihmisiin.
Lue lisää Sulavan tietoturva-aiheista
6. Joutuvatko tietoni ulkomaille?
Tietosuojasääntely on kehittynyt GDPR:n myötä, ja Office 365 on GDPR-yhteensopiva. Myös Helsinki on saanut oman Office 365 -datakeskuksen, mutta vikasietoisuussyistä suomalaisten asiakkaiden data on edelleen hajautettu ympäri Eurooppaa.
7. Eikö ole riski, kun pilvipalveluun pääsee mistä vain?
Pääsy kaikkialta yhdistettynä siihen, että Office 365 -palvelulla on yli miljoona käyttäjää, voi muodostua riskiksi, sillä pilvipalvelusta voi tulla suosittu sosiaalisten hyökkäysten kohde.
Olemme Viestintäviraston tavoin suosittaneet asiakkaillemme pitkään monivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoa, ja viimeaikaiset tietojenkalasteluhyökkäykset ovat laittaneet sen käyttöönottoon lisävauhtia. Tästä voit oppia lisää päivän kurssilla sähköpostin tietoturvasta Office 365:ssa, jonka pidän.
8. Mitä sitten, jos pilvipalvelu ei toimi?
Office 365 on alusta asti saavuttanut lupaamansa 99,9% SLA:n eli palvelun saatavuuden. Yksittäisissä osapalveluissa on edelleenkin silloin tällöin katkoja, jotka voivat vaikuttaa osaan käyttäjistä.
9. Entä jos haluan lopettaa pilvipalvelun käytön?
Office 365 tarjoaa rajapinnat datan siirtämiseen pois, ja palveluntarjoajia aihealueella riittää. Kun paikalliset palvelut ovat pudonneet kelkasta kehitysvauhdissa, kysymys onkin enemmän siitä, että mihin toiseen palveluun voisi järkevästi siirtyä.
10. Mihin enää tarvitaan konsulttia?
Office 365:n tekniikka on muuttunut vuosi vuodelta helpommaksi, ja varsinkin kollaboraatiopalvelut vastaavat yhä paremmin tarpeeseen suoraan paketista. Niinpä konsultointityön fokus on siirtynyt siihen, että uusien välineiden mahdollistamat uudet toimintatavat saadaan otettua onnistuneesti käyttöön organisaatiossa.